Puheenvuoroja: Selvitä ehdokkaasi kaavakanta

Näissä kuntavaaleissa ratkaistaan pitkälti se, miten Helsinkiä rakennetaan tulevana ja tulevina vuosikymmeninä. Lähtökohta ei ole hyvä: Helsingin uusi, vielä lainvoimaa vailla oleva yleiskaava uhkaa muuttaa kotikaupunkiamme radikaalisti ja tuhota monen kaupunginosan vetovoimatekijät. Ihan heti tämä ei onneksi ole edessä, sillä kaavasta on jätetty ennätysmäärä valituksia Helsingin hallinto-oikeuteen. Ainakin osassa valituksia on valitusperusteena seikkoja, joiden käsittely saattaa jatkua korkeimmassa hallinto-oikeudessa. On kuitenkin syytä muistaa, että hallinto-oikeudet arvioivat vain yleiskaavan lainmukaisuuden, eivät tarkoituksenmukaisuutta. Arvioitavaksi ei siten tule se, ovatko valitut kaavaratkaisut parhaita tai edes hyviä.

Helsingin uudessa yleiskaavassa on kaavamääräyksiä, jotka tekevät siitä elinympäristönsä puolesta huolestuneiden asukkaiden kannalta ongelmallisen, suorastaan vaarallisen. Ensinnäkin, kaavan esitystavaksi on valittu hehtaarin kokoiset ruudut. Ruuduista muodostuvat alueet kuvaavat maankäytön pääkäyttötarkoitusta. Vierekkäisten eri tarkoitukseen osoitettujen alueiden maankäyttö sovitetaan kaavaa toteutettaessa yhteen niin, että syntyy toimiva kaupunkirakenne. Tämä määräys voi pahimmassa tapauksessa mahdollistaa yhden hehtaarin pääkäyttötarkoituksen laajentamisen käytännössä kaikkiin ilmansuuntiin.

Toinen ongelma on kaavakartan epäselvyys, siitä kun puuttuvat lähes kaikki maamerkit. Siten on ilmeistä, että huolimatta monen asukasaktiivin, kaupunginosayhdistyksen ja kansalaisliikkeen yrityksistä viestiä kaavan vaikutuksista, moni kaupunkilainen ei vieläkään tiedä, mitä hänen elinympäristöönsä on suunnitteilla. Moni on myös saatu uskomaan, että asemakaavavaiheessa kaikki ratkeaisi parhain päin. Näin ei ole, sillä yleiskaava on ohjeena asemakaavaa laadittaessa ja muutettaessa. Ohjeena oleminen tarkoittaa sitä, että yleiskaavassa tehdyt ratkaisut on otettava asemakaavan laatimisen perustaksi ja niistä voidaan poiketa vain rajoitetusti.

Myös kaavan korttelitehokkuusluvut ovat ongelma, ne kun määrittävät tehokkuushaarukan siten, että ylärajan saa perustellusti ylittää mutta alarajaa ei saa alittaa. Ja jo alarajojen määrittämät korttelitehokkuudet merkitsevät monin paikoin selvästi tehokkaampaa rakentamista kuin mihin Helsingissä on totuttu.

Käynnissä olevissa kuntavaaleissa valittava valtuusto tulee päättämään yleiskaavan toteutuksesta, kunhan ensiksi selviää, miltä osin kaava saa lainvoiman. Äänestämällä vaaleissa jokainen äänioikeutettu helsinkiläinen voi vaikuttaa elinoloihinsa. Mutta kuka niitä puolustaa? Kuten arvata saattoi, näissäkin vaaleissa on puhuttu kaikesta muusta paitsi kaavoituksesta, vaikka kaavoitus on tulevan valtuuston tärkeimpiä tehtäviä ja vaikuttaa suoraan meidän asukkaiden arjen sujuvuuteen ja elinympäristömme viihtyisyyteen.

Tietoa ehdolla olevien valtuutettujen aikaisemmasta äänestyskäyttäytymisestä on kuitenkin saatavilla. Helsinkiläiset järjestöt ovat selvittäneet myös uusien ehdokkaiden suhtautumista yleiskaavaan ja sen toteuttamiseen. Yksi näistä on Yleiskaava uusiksi -ryhmä, johon kuuluu yhteensä 35 kaupunginosayhdistystä ja muuta kansalaisjärjestöä eri puolilta kaupunkia, myös Pro Tuomarinkylä. Käy nettisivulla www.yleiskaavauusiksi.fi katsomassa, millainen kaavakanta ehdokkaallasi on. Saamme sitä, mitä tilaamme.

Risto Suominen
varapuheenjohtaja, Pro Tuomarinkylä
www.tuomarinkyla.com