Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit

Oulunkyläinen – Pohjoiset esikaupungit -lehti

Kulttuuri, Uutiset

Kulttuuria Lemillä

Vekkari karjuu kello 7 lauantaiaamuna tammikuun lopulla. Eläkeläiselle aikaisin, mutta noustava on. Edessä joululahjaksi saatu kulttuurikokemus Lemin Nuorisoseuran näytelmäkerhon toteuttamana Reinikainen.

Eukko ylös, puurot, tsufet ja smörgarit napaan. Bilika käyntiin ja suunta Kehä ykkösen kautta Porvoon baanalle. Pikkusen jotain stikkaa fönariin, mutta muuten ok keli. Pikkusen vielä pimeetäkin, mutta kyllä se siitä alkaa vaaleta.

Baana on tuttu. Kun vielä oli duunissa, niin asiakkaita piti käydä moikkaamassa Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa. Sitä kautta tsufemestat Kuninkaanmäessä, Pukarossa ja Utissa oppi tsennaan. Nykyään Pukaro on ok. Se ei ole mikään K tai S, vaan ihan oma systeeminsä. Kahvi ja munkkirinkilä on aina ollu ja on edelleen aamupalan jatkeeksi ok. Ja tuoretta rieskaa messiin.

Tällä baanalla saa kyllä olla tarkkana. Nopeudet vaihtuvat pirun tiheään ja selfiekameroita on riittävästi. Kun Kouvola on förbi, niin on kliffaa, kun vieressä kulkee stogerata. Harvemmin sitä voi ottaa stogen kanssa kisaa. Jos sitä pitkään treenaat, niin kyllä selfieitä saa aikaan aika monta.

Ennen teatteria tsekataan museon särämesta ja tsöbataan mukaan pienet särät. Kirkolla on muuten myös kirja-divari Taikalyhty. Jos jengi haluaa tietää, paljonko bökkereitä on maailmaan painettu, niin Taikalyhdyssa siitä saa hyvän kuvan.

Me ollaan käyty Lemin nuorisoseuran teatteriesityksissä jo monta vuotta. Aina sitä jää funtsaamaaan, että miten ne saa näitä aikaseksi.  Nyt tää Reinikainen oli todella ok juttu. Mä räknäsin, että stagella oli lähes 20 tyyppii. Sketsejä oli viltsin monta ja jutun tsiikas melkeen henkeä pidätellen. Niin hauskaa oli.

Joillakin kerroilla on jääny funtsaamaan sanaa nuorisoseura. Kun näyttelijät ovat olleet ehkä vähän enemmän lifeä tsiiganneita. Tällä kertaa jengissä oli nuorta verta ihan siististi. Luulenpa, että tulevaisuus on turvattu.

Kun juttu oli förbii, niin lähettiin tsöraan takasin stadiin. Matkalla tuli vodaa, sögee, rapaa ja ties mitä. Stadiin kumminkin päästiin. Silti landella kandee käydä. Siellä on ihan siistejä juttuja.

Raimo Anttila

Share

Comments are Closed

Theme by Anders Norén