Tasa-arvoinen koulutus ratkaisee elämän suunnan!

Tämä on puheenvuoro maksuttoman lukion ja ammatillisen perustutkinnon puolesta. Onko joku lukijoista ollut lapsena maksullisessa oppikoulussa? Minä olin tyttölyseossa. Oli lukukausimaksu, ruokamaksu, kaikki oppimateriaalit ja bussiliput piti itse ostaa. Muistan kun ruokalassa pyydettiin ilmoittautumaan kättä nostamalla, jos oli ns. vapaaruokailija. Kaikki tiesivät vapaaoppilaat, joiden vanhemmilla ei ollut varaa oppikoulun koulumaksuihin oppimateriaaleista puhumattakaan. Koulutuspolku ratkaistiin silloin jo 5. luokalla. Osa meni pääsykokeiden kautta maksulliseen oppikouluun ja osa jäi kansalaiskouluun, josta taas ei lukioon menty. Lukio oli silloin ehdoton edellytys korkeakouluihin.

Peruskoulun tulon myötä saatiin maksuttomuus kaikkien lasten kouluihin. Peruskoulu on vähentänyt eriarvoistumista, vaikka ei yksin sitä poista. Tänä päivänä sekä ammatillisen perustutkinnon että lukion jälkeen voi hakea ja päästä korkeakouluun. Ikäluokasta keskimäärin 40-50% pääsee jossain vaiheessa korkeakouluihin.

Yksi 9. luokkalainen nuori sanoi minulle juuri ennen joululoman alkua, että ei voi hakea lukioon, sillä äiti ei suostu maksamaan kirjoja. Toinen 9. luokkalainen sanoi, että voi kyllä hakea toisen asteen yhteishaussa unelma-ammattiinsa kokiksi, mutta ei voi ottaa vastaan saamaansa opiskelupaikkaa, sillä perheellä ei ole varaa ostaa ammatillisen koulutuksen jo opiskelun alussa vaatimia välineitä kuten kokin veitsiä sekä tarjoilijan vaatteita. Ammatillisen koulutuksen oppilaan materiaaleihin on ajateltu laskennallisesti 1000 euroa ja lukion 2500 euroa läppäreineen. Tosin vain muutamissa ammatillisista perustutkinnoista tarvitaan 1000 euroa materiaaleihin ja lukionmateriaalitkin saataisiin varmasti edullisemmin koulun tai koulujen yhteistilauksena. Ammatillisen koulun ja lukion keskeyttäneistä jopa 17% sanoo tehneensä sen taloudellisista syistä.

Entä jos toisen asteen koulutus olisi maksuton, kuten peruskoulukin on? Koulu on keskeinen paikka osallisuuden ja sosiaalisen liikkuvuuden lisäämiseksi ja yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi. Maksuton toinen aste olisi selkeä edistysaskel tasa-arvon puolesta. Nyt on aika.

Teksti: Sirkku Ingervo
oppilaanohjaaja, erityisopettaja, luokanopettaja, kasvatustieteenmaisteri

Share