Presidentti Tarja Halosen ja eduskuntavaaliehdokas Pentti Arajärven (sd) yhteinen keskustelutilaisuus pidettiin Maunulan Saunabaarissa 20.3.2019. Oulunkyläinen haastatteli heitä jo ennen tilaisuutta kestävästä kehityksestä ja hyvinvointiyhteiskunnasta.

Sekä presidentti Haloselle että Arajärvelle pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan taustalla oleva käsitys solidaarisuudesta muita ihmisiä kohtaan on tärkeä. Ympäristöön ja hyvinvointiyhteiskuntaan liittyvät kysymykset ovat kevään vaalien kuumia aiheita.

Seuraava Eduskunta saa tehtäväkseen joukon vaikeita päätöksiä. Niihin me kaikki voimme vaikuttaa äänestämällä joko ennakkoon 3.-9.4.2019 tai varsinaisena vaalipäivänä 14.4.2019.

Poliittiset päättäjät ovat haastavien päätösten edessä

Kevään eduskuntavaaleissa noussee esiin kaksi tärkeää teemaa: sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristökysymykset. Niin vanhustenhuollossa kuin varhaiskasvatuksessakin on viime aikoina havahduttu ongelmatapauksiin, joissa työvoiman mitoitukset eivät ole kohdallaan ja omavalvonnan on havaittu pettäneen.

-Aikoinaan 1980-luvulla saimme kovalla työllä päivähoidon subjektiivisen oikeuden aikaiseksi. Lähtökohtanamme oli, että kuntia myös valvotaan lain vaatimusten toteutumisesta. Minun kokemukseni on, että ilman silloista kovaa julkistakin painostusta kunnat eivät olisi noudattaneet lakia. Siksi toivoin aina, että varhaiskasvatuksen ryhmäkoot olisi pidetty valtiovallan kontrollissa. Silloin kuitenkin uskottiin, että ne pidetään muutenkin. Jos kunta on liian tiukoilla resurssien suhteen tai siellä ei muuten ole oikeita painotuksia, niin kyllä se lukee varsin joustavasti säädöksiä, presidentti Tarja Halonen toteaa.

Presidentti Halonen ja Arajärvi ovat yhtä mieltä siitä, että sekä julkinen että yksityinen puoli voivat tuottaa laadukkaita palveluita, eikä laatu ole aina pelkästään henkilökunnan määrästä kiinni, vaan myös asenteet vaikuttavat. Oleellista on kuitenkin palveluntarjoajan motivaatio. Järjestöpuolella sanotaan, että järjestöt tarvitsevat rahaa tuottaakseen palveluja, mutta ne eivät tuota palveluja saadakseen rahaa. Yhteisten sääntöjen valvominen on myös yksityisten yritysten etu.

-Säädöksiä tarvitaan, olivat ne sitten kansainvälisiä tai kansallisia. Ne ovat reilun, rehellisen yrittäjän tuki ja turva. Jos ei ole mitään säädöksiä, yrittäjä joka tarjoaa kunnollisia palveluja, on huonommassa asemassa kuin sellainen, joka ei niistä välitä. Tasapaino sen välillä, mitä yksilö voi itse tehdä ja mihin tarvitaan yhteiset säännöt, jotka auttavat yksilöä tekemään oikeita päätöksiä, on se rajankäyntikysymys, josta emme pääse eroon, presidentti Tarja Halonen sanoo.

Suomessa on vielä toistaiseksi voinut luottaa palvelujen laatuun asuinpaikasta riippumatta. Toisin on monissa muissa maissa, joissa esimerkiksi asuinpaikka valitaan laadukkaan koulun läheltä.

-Hyvinvointiyhteiskunnan perustavanlaatuinen tekijä on luottamus ja jos se alkaa järkkymään, niin kyllä me jotain aika perustavanlaatuista menetämme, Pentti Arajärvi sanoo.

Muutos lähtee yksilöistä

Hyvinvointimme perustana on ympäristön hyvinvointi. Ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävän kehityksen puolesta vaikuttaminen eivät ole pelkästään poliittisista päätöksistä kiinni. Pitää olla halua tehdä itse rohkeita päätöksiä, eikä vain jättää niitä muiden huoleksi.

-Luulen, että nuorison ilmastomielenosoitukset ja erilaiset boikotit ovat omiaan herättämään täysikäisiä ihmisiä tähän uuteen suuntaan. Kestävä kehitys ei ole projekti, se on uusi elämäntapa. Eikä se ole huono elämäntapa, ei se ole mitään köyhyyden jakamista. Se on järkevää, kohtuullista, monimuotoista ja mielenkiintoista elämää, presidentti Tarja Halonen toteaa.

Erottamaton osa kestävää kehitystä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus, joka sisältyy myös käsitykseen hyvinvointiyhteiskunnasta.

-Kun aloin kertoa ihmisille sosiaalisen oikeudenmukaisuuden merkityksestä taloudessa, ja kuinka nimenomaan naisten ja miesten tasa-arvo on loistava investointi, aiheen kiinnostavuus nousi huomattavasti. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei ole vain kuluerä, se on pitkällä aikavälillä myös toimivan yhteiskunnan merkki. Mutta vaikkei se olisikaan niin voimakkaasti sitä, niin kyllä ihmisoikeuksien tunnustaminen edellyttää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se tekee vakaamman ja stabiilimman yhteiskunnan ja onnellisempia ihmisiä, presidentti Tarja Halonen sanoo.

-Eriarvoisuuden vähentäminen on myös yksi keskeisiä kysymyksiä tulevissa vaaleissa. On kysymys luottamuksesta tähän yhteiskuntaan ja oikeudenmukaisuudesta. Sitä voidaan toteuttaa koulutuksen, sosiaaliturvan ja työllisyyden kautta, Pentti Arajärvi sanoo.

Vaikuta äänestämällä

Ilmastonmuutos on asia, joka vaatii välittömiä toimenpiteitä. Puolueiden käsitykset tarvittavista askelista ja ongelman laajuudesta eroavat. Löytyykö poliittisilta päättäjiltä uskallusta tehdä tarpeeksi radikaaleja päätöksiä?

-Toivottavasti, uskon siihen kovasti. On mielestäni tavattoman tärkeää vaikuttaa paitsi omaan käyttäytymiseen ja lähiympäristön käyttäytymiseen, myös äänestää. Kehotan aina lapsiakin kannustamaan ja valvomaan, että vanhemmat käyvät äänestämässä. Me saamme aina juuri niin hyvät poliittiset päättäjät kuin ansaitsemme, koska olemme itse valinneet heidät, presidentti Tarja Halonen sanoo.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoitteisiin. Onko meillä mahdollisuuksia saavuttaa niitä?

-Meillä on hyvät mahdollisuudet saavuttaa ne. Tosin jotkut tavoitteistamme menevät vuosiin 2040-2045. Olen itse ollut mukana tekemässä näitä YK:n tavoitteita. On tärkeää tehdä määräaikoja, että tulee pidettyä tilinpitoa siitä, mitä on tehty ja onko se riittävää. Luontohan ei odota. Monissa asioissa niin kuin ilmastonmuutoksen osalta on käynyt ilmi, tuomiopäivän kello tikittää joka tapauksessa. On paras vain sopeuttaa elämämme sellaiseksi, että tulevaisuudessa ei jouduttaisi tekemään nykyistä paljon vaikeampia päätöksiä. Me olemme vielä se sukupolvi, joka voi tehdä ne haastavat, mutta ei mahdottomat päätökset. Ja tässä mielessä on hieno asia, että suomalaisista enemmistö uskoo tietävänsä, mitä tarvittavat keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat. Tiede tuottaa koko ajan lisää uusia parempia mahdollisuuksia, mutta sen varaan ei asiaa voi jättää. Nykyiselläkin tietotaidolla pystytään ilmastonmuutosta hillitsemään, presidentti Tarja Halonen sanoo.

-Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä. Sen ottaminen totena on aivan välttämätöntä, Pentti Arajärvi sanoo. Toisinaan vedotaan siihen, että pienten maiden toimilla ei ole merkitystä, jos isommat jatkavat saastuttamista. Siksi sanotaan, että Suomen 5,5 miljoonaa asukasta eivät pysty ratkaisemaan ilmastonmuutosta.
-Näitä 5,5 miljoonaan paloja maailmassa on niin paljon, että ne ovat samassa veneessä, vaikka ovatkin alle promille maapallon väestöstä, Pentti Arajärvi toteaa.

Teksti: Susan Wilander

Share