Catharina Hanstén osallistuu Avoimet puutarhat -tapahtumaan jälleen tänä kesänä. Hauska tapahtuma innostaa ja vierailijat ovat iloisella mielellä. He tuntuvat myös löytävän puutarhasta aina jotain mielenkiintoista tutkittavaa. Viime kesänä Hansténin puolivillin puutarhan kastelujärjestelmät olivat suurin mielenkiinnon kohde.

Catharina Hanstén on biologi ja puutarhuri. Alan ammattilainen ei kuitenkaan omassa puutarhassaan aina tee niin kuin opettaa. Kotipiha on Hansténin koelaboratorio, jossa voi tehdä kokeiluja ja leikitellä – harrastaa puutarhanhoitoa.

– Olen ollut mukana Avoimet puutarhat – tapahtumassa siitä lähtien kun olen töiden puolesta voinut. Olen halunnut tuoda esille kierrätystä ja luonnonmukaisuutta, sitä että rikkaruohot eivät aina ole pahiksia ja että puutarhasta ei tarvitse tuntea stressiä, Catharina Hanstén sanoo.

Hänen intohimonaan ovat vanhanajan ruusut, erilaiset tomaattilajikkeet, joita on tullut kokeiltua jo yli 70:tä, sekä erikoispelargoniat, joita Hanstén talvehdittaa talon vintillä. Kolmenkymmenen vuoden aikana puutarha on rakentunut pikkuhiljaa ja muuttunut 70-luvun massaistutuksista luonnonmukaisemmaksi ja kierrätysmateriaaleja hyväksikäyttäväksi vehreäksi keitaaksi. Kukkapenkit kasvavat vuosi vuodelta ja viljelylaatikot muuttavat muotoaan.

Suurimmassa kukkapenkissä kasvaa perinneperennoja, kuten palavaarakkautta, ukonhattua, sinipallo-ohdaketta ja virginiantädykettä. Tarhatyräkki, laukat ja preeriamesiangervo kylväytyvät itsekseen. Ison kukkapenkin vieressä kasvaa löytöruusuja, kuten Tunnelitie-ruusu, joka on löydetty Helsingin Tunnelitieltä. Vanhanajan ruusut kukkivat vain kerran kesässä. Karjalanruusu aloittaa ensimmäisenä, jo toukokuussa.

Catharina Hansténin lempikasveihin lukeutuu karhunlaukka.
– Ottaisin sen muuttaessanikin mukaani, koska niitä on vaikea löytää. Ostin aikoinaan ensimmäiset laukat markkinoilta ja nyt ne ovat levinneet runsaasti siementämällä. Karhunlaukan lehdissä on hento valkosipulin maku.

Ammattipuutarhurikaan ei välty vuohenputkelta. Catharina Hansténin keino rikkakasvien hillitsemiseen on niiden kuihduttaminen vanhojen räsymattojen alla. Siinä vaiheessa, kun matto alkaa hajota, vuohenputkikasvusto on jo heikentynyt niin, että sen pystyy kitkemään pois.

Päärynäpuu, pensasmustikat ja omenapuut tuottavat syötävää sen verran kuin tuoreeltaan jaksaa nauttia. Tomaatteja Hanstén kasvattaa kasvihuoneessa. Tänä vuonna kokeiluun tulevat myös salkopavut. Niin tomaateissa kuin pelargoneissakin Hansténia kiinnostavat tavallisuudesta poikkeavat lajikkeet. Kaikkein näkyvin elementti puutarhassa on kuitenkin erilaisten kierrätysmateriaalien kekseliäs käyttö. Viljelylaatikot, tukimuurit, köynnöstuet ja muut puutarhan rakenteet on tehty käsillä olleista tai muilta saaduista materiaaleista itse. Sadevesi tallentuu useiden tynnyreiden virtausjärjestelmän avulla ja vanhoista muovitonkista Catharina Hanstén tekee kastelusäiliöitä kurpitsoille ja kasvihuoneeseen.
-Jos minulla menee jotain rikki, ensimmäinen ajatukseni on, voisiko sitä käyttää jotenkin puutarhassa, hän sanoo nauraen.

Hanstén on jo löytänyt unelmapuutarhansa. Se on oma puutarha. Ainoastaan muutamia lisäneliöitä voisi toivoa, jotta saisi mm. isomman kasvihuoneen.
– Tämä minun ”italialainen takapihani” on puutarhani lempiosa – ei kovin siisti, mutta lämmin ja suojainen, vähän kuin englantilaisten sunken garden, eli alas laskettu puutarha.

Pirkkolassa on paljon puutarhaihmisiä ja viime kesän Avoimet puutarhat -tapahtuman jälkeen syntyikin ajatus Pirkkolan puutarhojen tekemisestä paremmin tunnetuiksi. Puutarha-aktiivit perustivat Pirkkolan puutarhapiirin, johon voivat kiinnostuneet tulla mukaan ottamalla yhteyttä Pirjo Hallaan (pirjo.halla@saunalahti.fi). Idean saa vapaasti lainata myös muille omakotialueille!

Teksti: Susan Wilander

Kuvat: Catharina Hanstén

Share