Pakilan itäiseltä rajalta löytyy idyllinen puutarhakylä, jonka miniatyyrimökkien asukkaat ovat kirjaimellisesti luoneet puutarhaunelmansa todeksi. Huolella vaalituilla palstoilla voi ihailla vertaansa vailla olevaa kukkien väriloistoa ja bongata kasviharvinaisuuksia. Alueen kujilla kulkiessaan voi kauneuden lisäksi aistia ainutlaatuista yhteisöllisyyden tunnelmaa.  

Suomen suurin siirtolapuutarha    

Helsingin yhdeksästä siirtolapuutarhasta ensimmäiset ovat 1920-luvulta. Pakilan siirtolapuutarha on perustettu 1948. Tontit omistaa Helsingin kaupunki, joka on tehnyt vuokrasopimukset maa-alueen käytöstä siirtolapuutarhayhdistysten kanssa. Siirtolapuutarhayhdistys tekee edelleen vuokrasopimukset yksityishenkilöiden kanssa. Vuokraajan on täytettävä tietyt ehdot, joista tärkein on helsinkiläisyys. Tällä hetkellä sopimukset ovat voimassa vuoteen 2026 asti.

Pakilan siirtolapuutarha on koko maan suurin. Palstoja on yhteensä 320. Suurin osa tonteista on kooltaan 400 neliötä.

Aidot mökkiolosuhteet

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on laatinut siirtolapuutarhoille mökkien tyyppikuvat ja rakennusohjeet. Mökin ulkopinnan väri on valittava hyväksytystä värikartasta. Mökin pinta-ala voi enimmillään olla 33 m2. Ullakolla voi lisäksi olla matalaa nukkumatilaa. Tontille saa mökin lisäksi rakentaa varaston.  

Pakilan mökit on rakennettu sotien jälkeen, jolloin oli pula rakennustarvikkeista. Uudistustöissä onkin tullut vastaan mitä erikoisimpia rakennusmateriaaleja, kuten hedelmälaatikoita. Nykyisin mökeillä näkee myös modernia rakennustekniikkaa, monilla on esim. ilmalämpöpumppu. Yhteisessä käytössä on sauna Vantaanjoen rannassa ja kerhotalo, jossa on kirjasto ja suihkut.

Helsingin kaupungin vesijohto on vedetty tonttien rajalle, mistä tontin haltija saa sen halutessaan vetää sisälle asti. Vesi kytketään päälle säiden lämmettyä keväällä ja suljetaan syyskuun lopulla. Alueella on sähköt, mutta ei viemäriä. Mökeillä saa oleskella läpi talven, mutta teitä ei aurata. Siitä huolimatta joillain perheillä on tapana esim. viettää joulua mökillä.

Mökin hintaan vaikuttaa eniten mökin kunto ja varustelu. Tätä nykyä Pakilan siirtolapuutarhan mökkien hinnat liikkuvat 50.000 euron molemmin puolin.

Puutarhaunelmia

Pakilan siirtolapuutarhan puutarhasuunnitelmat on ovat maineikkaan Elisabeth Kochin käsialaa. Ostaja sitoutuu noudattamaan kasvillisuuden hoitoon liittyviä määräyksiä, mm. huolehtimaan pensaiden säännöllisestä leikkaamisesta.  

Siirtolapuutarhoihin hakeutuu monenlaisia ihmisiä, mutta kaikkia yhdistävänä tekijänä on kiinnostus puutarhaan. Lähes kaikilla pihoilla näkee alkuperäisen suunnitelman mukaisia omenapuita ja marjapensaita. Myös muita hyötykasveja viljellään ahkerasti, niin avomaalla kuin kasvihuoneissa. Joillain pihoilla on erikoistuttu ruusuihin, toisilla pioneihin tai kärhöihin. Kasviharvinaisuuksia hellitään, puutarhaneuvoja vaihdetaan eikä ”kilpavarustelua” ainakaan myönnetä.

Aktiivinen kyläyhteisö

Pakilan siirtolapuutarhayhdistys toimii vireästi, huolehtien yhteisten alueiden ja rakennusten kunnossapidosta sekä palveluiden tarjonnasta, mm. kesäkahvilasta. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii ensimmäistä kauttaan Kalevi Lehikoinen, jolla on ollut mökki alueella 27 vuotta. Käytännön toiminta jakautuu toimikuntiin, joita ovat mm. urheilu-, sauna-, tiedotus- ja kahvilatoimikunta.

Lehikoinen kertoo vuokralaisten keski-iän Pakilassa olevan melko korkea. Lapsiperheitä alueella on vain noin 20-30. Tyypillinen mökin ostaja on eläkeikää lähestyvä pariskunta. Mökkiläiset edustavat laajasti eri ammattialoja. Suurin osa asuu vakinaisesti kerrostalossa.  

Yhteisöllisyyden tunne alueella on vahva ja naapurisopu on säilynyt hyvänä.
– Täällä tutustuu ihmisiin ja pääsee halutessaan helposti mukaan yhteisön toimintaan, mutta saa toisaalta niin toivoessaan olla omassa rauhassaan, kiittelee Lehikoinen.

Teksti ja kuva: Erja Vuorio

Kuva: Pakilan siirtolapuutarha

Share