Elokuun puolivälissä kisasivat mäkiautot jälleen Helsingissä ja mukana oli myös oulunkyläläinen tiimi Esuppi. Aurinkoisessa säässä käyty kisa keräsi lähes 10 000 katsojan yleisön ja 70 kilpatiimiä. Kisassa sai pisteitä nopeuden lisäksi autonrakennuksen luovuudesta ja tekniikasta.

Oulunkyläläinen Esuppi-tiimi valmistautui 17.8. käytyyn kisaan innolla ja huumorilla. Tällä kertaa oulunkyläläiset eivät nousseet palkintopalleille, mutta ehkä jo seuraavalla kerralla.

Keitä tiimiinne kuului?
-Kisatiimissä oli neljä oulunkyläläistä neljänkympin kynnyksellä olevaa perheenisää: Janne, Henri, Sami ja Tommi.

Miten ja miksi päätitte osallistua? Oletteko tehneet jotain vastaavaa aiemmin?
-Tiimistämme Janne oli kerran aikaisemmin osallistunut vastaavaan kisaan ja tuolloin tiimi jäi voittajasta 0,5 sekuntia. Jotain kerrottavaa piti jälkipolville saada, joten päätimme yrittää toisen kerran. Muut jäsenet olivat aivan keltanokkia.

Millainen mäkiauton pitää olla?
Ohjattava ja nopea ja kestävä. Mielellään kaikkea niitä samalla kertaa.

Miten kilpailu käydään?
Rata on noin 400 metriä pitkä alamäki, jossa on mutkia ja esteitä. Alussa on lähtölava, jossa autolle saa antaa vauhtia. Muuten painovoima hoitaa homman. Nopeasta ajasta, hienosti rakennetusta autosta ja hyvästä showmeiningistä ynnätään yhteispisteet.

Kuka teistä ajaa autoa?
Meidän tiimimme kuskina toimi Janne: hän on hyvä ajamaan ja kova puhumaan.

Millaista oli rakentaa auto?
Autoa rakennettiin kaikki se aika, mikä työltä ja perheeltä liikeni. Kaikki pienet hetket, kun vain mahdollista. Oli mahtava huomata, että meidän käsistä syntyi näin mahtava menopeli. Kaikki tehtiin omalla kustannuksella ilman sponsoreita, joten jälki oli myös sen näköistä. Kotikutoinen mäkiauto niin kuin olla pitää.

Mikä projektissa on ollut hauskinta?
Itse kisatapahtuma oli alusta loppuun hauska: kaikki ovat positiivisella mielellä, on hienoa nähdä, millaisia mielikuvitusten tuotteita on oikeasti saatu toteutettua, kisajännitys puskee päälle, aurinko paistaa ja elämä hymyilee.

Osallistuisitteko uudelleen?
Kyllä. Ilman muuta.

Teksti: Susan Wilander

Share