Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit

Oulunkyläinen – Pohjoiset esikaupungit -lehti

Blogit, Politiikka, Uutiset

Blogi: Haltialanmetsästä luonnonsuojelualue

Sanna Vesikansa Henriikka Hellström

Apulaispormestari Sanna Vesikansa. Kuva: Henriikka Hellström.

Saamme pian lähimetsäämme Helsingin uusista luonnonsuojelualueista sen suurimman, kun kaupunginhallituksessa päätimme esittää Haltialanmetsää luonnonsuojelualueeksi ELY-keskukselle. Meille monille tutussa Paloheinän ja Vantaanjoen välisessä metsässä on lukuisia valtakunnallisesti merkittäviä luontoarvoja. 

Kokonaan tätä Keskuspuiston pohjoisosan metsää ei suojella, mutta merkittävä 137 hehtaarin kokoinen alue. Suojelu kytkee jo aiemmin suojellut pienemmät Haltialan aarnialueen ja Pitkäkosken rinnelehdon toisiinsa. 

Oma lempilatuni Haltiapolku kulkee Haltialanmetsän läpi, ja metsä on varmasti yhtä tuttu ja rakas tuhansille muillekin pohjoishelsinkiläisille. Suojeluun sisältyykin erityisiä toimia, miten isot ulkoilijamäärät ja luonnonsuojelu sovitetaan yhteen. Liikkumista ohjataan jo olemassa oleville poluille, reittejä kunnostetaan ja viitoitetaan paremmin. Herkillä paikoilla luonnon kulumista ehkäistään yhdessä käyttäjien kanssa. 

Haltialassa 1970-80 luvuilta asti koululaisena ja kaskipartiolaisena samoilleena on ollut kiehtovaa uppoutua suojeluhakemuksen luontokartoituksiin. Se ei todella ole mitä tahansa metsää, vaan alueen korpikokonaisuus monine harvinaisine kääpineen on valtakunnallisesti merkittävä. 

On vähän kohtalon oikku, että muutamat Etelä-Suomen hienoimmista metsistä ja luontokohteista ovat niin lähellä asutustamme. Suuri osa Etelä-Suomen metsistä on niin vahvasti talousmetsää, että tällaiset kaupunkien keskelle jääneet metsät ovat itseasiassa monimuotoisuudessaan aivan poikkeuksellisia. Haltialanmetsästäkin löytyy esimerkiksi runsaasti lahopuuta ja 98 eri kääpälajia. Lahopuu lisää huomattavasti metsien monimuotoisuutta, sillä monet eliöt ovat riippuvaisia siitä.

Helsinki kasvaa nopeaa tahtia.  Vielä vuosituhannen vaihteessa helsinkiläisiä oli noin 550 000. Nyt meitä on noin 650 000 ja kasvu jatkuu. Kasvu tarkoittaa sitä, että asutaan tiiviimmin tai rakennetaan lisää. Helsingissä on tehty molempia. On aivan totta, että kasvu luo jännitteitä luonnonsuojelun ja ihmisille hyvän kaupungin välille. 

Onneksi suuri osa rakentamisesta on onnistuttu viime vuosina ohjaamaan paikkoihin, jotka on jo rakennettu. Yksi tällainen alue on myös Malmin lentokenttä, jonne ensimmäisen asuinalueen kaava on hyväksytty ja rakentaminen on alkamassa. Rakentamisen ohjaaminen tällaisille paikoille tarkoittaa helsinkiläisten tärkeiden lähiluonnon säästämistä.

Sanna Vesikansa

apulaispormestari (vihr.)

Share

Comments are Closed

Theme by Anders Norén