Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit

Oulunkyläinen – Pohjoiset esikaupungit -lehti

Kulttuuri, Oulunkylä, Uutiset

Hämäränmaastakin voi löytyä valo

Olav ja Hämäränmaa

Katri Tapolan ja Selja Raudaksen uusi lastenkirja Olav ja hämäränmaa tarttuu seikkailun keinoin haastaviin yhteiskunnallisiin aiheisiin.

Selja Raudas ja Katri Tapola. Kuva: Larissa Raudas.

Tapolan uusi lastenromaani on tyyliltään klassinen seikkailukertomus, jossa hyvä ja paha käyvät ikiaikaiseen taistoonsa. Kirjailijalle teoksen ”äänen” löytäminen on merkittävä osa kirjoitusprosessia.
-Hiukan jylhä ja totinen kieli sopi minusta tähän, mutta totta kai sitä oli myös rikottava esimerkiksi huumorin ja ilottelun keinoin, Katri Tapola kertoo. Kirjassa käsitellään sadun avulla ajankohtaisia aiheita; pakolaisuutta, oikeudenmukaisuutta, yhteistä hyvää ja jakamatonta ihmisarvoa.

Kuvituksen tekeminen oli kuvataiteilijana toimivalle Selja Raudakselle uudenlainen haaste.
– Maalaukseni ovat suuria, ekspressiivisiä, lähinnä abstraktiin kerrokselliseen värinkäyttöön ja tekstuuriin perustuvia. Kuvitustyössä jouduin siirtymään pieneen kokoon ja figuratiiviseen ilmaisuun, Selja Raudas kertoo.

Klassisen sadun ainekset loivat puitteet kuvitukselle.
-Halusin luoda kuviin vahvan tunnelman, perinteisellä otteella. Muste välineenä on omalakisensa, se leviää ja käyttäytyy paperilla välillä yllättävälläkin tavalla. Sen jälki on maalauksellista, vahvaa ja herkkää samaan aikaan, Selja Raudas sanoo.

Aikuislukija voi tunnistaa kirjasta myös aikamme poliittisia hahmoja ja kiistakysymyksiä. Yhteiskunnallisuus ei kuitenkaan ole itsetarkoitus.
– Lapsi on viisas, vapaa ja avoin enkä todellakaan tahdo ohjata lasta kirjoillani mihinkään suuntaan. Itselleni tekijänä kirjan poliittisuus on henkilökohtaista, paikoin satiirin piirteitä sallivaa, paikoin hyvin vakavaa. Kirjoittajalla on aina omat pakolliset syynsä kirjoittaa jokin asia itsestään ulos. Kirjallisuudella taidemuotona on mahdollisuus tarttua kysymyksiin, jotka ovat ilmassa, ja jotka varmasti ovat tavalla tai toisella meistä jokaisen elämässä, Katri Tapola pohtii.

Sadun muoto antaa kirjoittajalle vapauden ja lukijalle mahdollisuuden kasvuun.
– Satu kasvattaa myötätuntoon, se tarjoaa mahdollisuuden eläytymiseen – kykyyn, jota aikamme kipeästi tarvitsee, Katri Tapola toteaa.

Teos on saanut paljon vaikutteita Katri Tapolan kouluvierailuilla kohtaamiltaan lapsilta.
– Olav ja Hämäränmaa -kirjaan toivoin alakoululaisilta ainesosia seikkailun reseptiin. Lapset hätkähdyttivät minua rohkeudellaan. Kokemukseni mukaan etenkin poikia aliarvioidaan, lokeroidaan ja niputetaan usein lukijoina. Heissä piilee syvä viisaus, kun he vain saavat äänensä kuuluville, aivan kuten kaikissa lapsissa, Katri Tapola sanoo.

Oulunkylässä asuvat kirjailija ja kuvittaja löytävät inspiraation kotikulmiltaan.
-Olen asunut Oulunkylässä yli 20 vuotta. Katselen ikkunastani lähimetsää, jonka lenkkipolku on minulle korvaamaton. Ideat eivät synny koneen ääressä, vaan usein kävelyn rytmiin ja raittiissa ilmassa. Tässä alueessa on jotain, joka tukee ainakin minua luovan työn tekijänä. Myös tärkeiden ihmisten läheisyys alueella edistää luovuutta – kuvittaja Seljakin on kätevästi metsän toisella puolella ja voimme mutkattomasti sopia kävelyn ja samalla puhua yhteistyöstämme, joka jatkuu jo uuden kirjan parissa, Katri Tapola kertoo.

-Oulunkylän inspiroivin ja luovuutta edistävin paikka itselleni on jokiranta. Työskentelen ateljeekodissani, ja usein teen pienen rantakävelyn ”kävelläkseni töihin”, toisin sanoen siirtymäriitin kotimoodin ja työmoodin välillä. Ranta puustoineen on vuodenaikojen vaihteluineen virittävä ja virkistävä paikka. Keväisin siellä kuulee satakielen ja kaikki muutkin laululinnut, Selja Raudas kertoo.


Katri Tapolan ja Karoliina Pertamon hurmaava Lyhtyjen maa vie lukijan puutarhan salaisuuksien äärelle.

Teksti: Susan Wilander

Share

Comments are Closed

Theme by Anders Norén