Puheenvuoro: Helsingin yleiskaavaa ei ole vielä ratkaistu

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kiistellyn uuden yleiskaavan lokakuun lopulla 2016 huolimatta ennennäkemättömästä kansalais- ja viranomaispalautteesta. Tämä johti siihen, että yleiskaavasta jätettiin Helsingin hallinto-oikeuteen peräti 43 valitusta, ja samassa yhteydessä päätetystä Vartiosaaren kaavasta lisäksi 11 valitusta. Uudenmaan ELY-keskus ja Liikennevirasto ovat valituksissaan kyseenalaistaneet pääosan suunnitelluista kaupunkibulevardeista. Museovirasto on valittanut kaavan vaikutuksista kulttuuriperintöön ja –ympäristöihin. Osassa muita valituksia on pyydetty kumoamaan koko kaava ja osassa vain tietty laittomaksi katsottu kaavan osa-alue.

Helsingin yleiskaavan suurimmat kiista-aiheet ja -alueet (keltaisella). Lähde: www.sll.fi/uusimaa/helsy. Kuva: Olli Hakanen.

Perimmältään asiassa näyttää olevan kyse pääkaupunkiseudun kuntien kilpailusta: Kuka saa suurimman osan verotuloja tuovista uusista asukkaista ja yrityksistä sekä valtion rahaa tuovista liikenne- ym. investoinneista. Kaupunki pyrkii yleiskaavalla saamaan vapaat kädet kaavoittaa kaupunkia itse haluamallaan tavalla.  Vastakkain ovat myös kaksi erilaista tulevaisuudenkuvaa siitä, millaiseksi Helsingin halutaan kehittyvän tulevana ja tulevina vuosikymmeninä.

Näistä lähtökohdista ovat ymmärrettävissä monet yleiskaavaprosessin kummallisuudet, mikä ei toki tee niistä hyväksyttäviä. Näihin kuuluvat tavoitellun kaavavarannon paisuttelu valitsemalla laskelmien pohjaksi nopeimman väestönkasvun ennuste ja olettamalla, että jokaisen helsinkiläisen käytössä oleva kerrosala kasvaa roimasti nykyisestä. Saatu luku on varmuuden vuoksi vielä kerrottu kahdella. Näin on päästy kerrosalamäärään, jonka saavuttaminen merkitsisi paitsi kiisteltyjä kaupunkibulevardeja myös merkittävää viher- ja virkistysalueisiin sekä kulttuuriympäristöihin kajoamista.

Asumisväljyyden oletetun kasvun ja varmuuskertoimen kautta tuleva kaavavarannon ”ilma” on luokkaa tuhat hehtaaria. Pelkästään se poistamalla kaavasta olisi voitu niin haluttaessa poistaa kaikki keskeiset kiistanaiheet tinkimättä asukasmäärästä kuten kaupunginosayhdistyksiä, järjestöjä ja kansalaisliikkeitä kokoava Yleiskaava uusiksi –ryhmä esitti ennen yleiskaavasta päättämistä viime syksynä.  Esimerkiksi Keskuspuistoon kaavaillussa rakentamisessa on kyse n. 50 hehtaarista ja Tuomarinkylän kartanoalueen suunnitellussa rakentamisessa n. 30 hehtaarista.

Hallinto-oikeuden ratkaisuja kaavavalituksiin on odotettavissa aikaisintaan loppuvuodesta. Sitä ennen käydään kuntavaalit huhtikuussa. Yleiskaava uusiksi –ryhmä pyrkii vaaleissa myötävaikuttamaan siihen, että uuteen valtuustoon tulee nykyistä enemmän kaupunkilaisia kuuntelevia valtuutettuja. Tärkeää on tehdä tiettäväksi, että jokainen vaaleissa annettu ääni on joko ääni yleiskaavan tarkoittaman muutoksen puolesta tai ääni sitä vastaan, so. ääni humaanille kaupunkirakentamiselle.

Teksti: Risto Suominen
varapuheenjohtaja, Pro Tuomarinkylä
www.tuomarinkyla.com