Edessäni on sininen, käsin maalattu lautanen, haarukka ja terävä Kaimano-veitsi, joka löytyy jokaisesta italialaisesta kodista. Lasissa on luomulimsaa kvittenistä – ensin maultaan aavistuksen kolamaista ja loppumaku erikoisen kuiva. Hyvä aperitiivi!
Pizzaiolo Severino tuo palasia juuri uunista otettua leipää, kevyesti savustettua, napakkaa mozzarellaa, ensiluokkaista oliiviöljyä sekä pieniä suolaveteen säilöttyjä luumutomaatteja. Pöydän toisella puolella istuvat Miguel ja Minna-Maria. Olen juuri kuullut hengästyttävällä innostuksella kerrotun tarinan Capperi -nimisen ravintolan taustoista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Kuulemani perusteella voin sanoa, että omistajat ovat todella sitoutuneita ja itsekin alueen asukkaina kiinnostuneita vahvistamaan kylämme yhteisöllisyyttä.
Uskon, että varsin usea Oulunkyläisen lukijoista on kaivannut hyvää ruokaravintolaa, johon voi mennä rentoutumaan ystävien, lapsien tai isovanhempien kanssa. Tässä taitaa nyt olla se paikka – ihan Oulunkylän vanhaa puukirkkoa vastapäätä. Valoisat tilat entisen Lämpömaa -uunikauppiaan tiloissa on sisustettu hillitysti harmaan sävyillä. Jo ulko-ovelta katse kiinnittyy erikoiseen tiiliseinään. Satavuotiaat tiilet ovat calabrialaiselta maatilalta saatuja kattotiiliä, joiden kaareva muoto on syntynyt tiilentekijän reiden päällä. Tilaan on jäänyt vaalea takka puineen muistoksi edellisestä yrittäjästä. Ravintolan takaosassa seisoo komea, kuparilla päällystetty napolilainen uuni, jonka sisäpuoli on tehty sorrentolaisesta savesta. Tämän saven erikoisuus on se, että se ei kuumene yli 500 asteen ja on itsepuhdistuva.
Slow foodia Napolista
Capperi tarjoaa napolilaista pizzaa, joka on pehmeää reunojaan myöten ja paistetaan 460 asteen lämmössä minuutin ajan. Ennen paistamista taikina on saanut nousta 48 tuntia ja sitä on vaivattu koneella, jonka varret toimivat ihmisen käsien lailla. Kaikki pizzaan käytettävät raaka-aineet tuodaan Napolin alueelta ja ne ovat 95 %:sti slow food-periaatteella tuotettuja. Jopa suola on tuotettu ekologisesti perheyrityksessä. Useilla raaka-aineilla on tarina, josta omistajat ovat ilmeisen ylpeitä ja joka on yksi ravintolan johtoajatuksista. He panostavat erinomaiseen laatuun, hyvään palveluun ja viihtyisään tunnelmaan. Sain vilkaista ruokalistaa, jolta löytyy myös alkupaloja, salaatteja ja jälkiruokapizzoja. Jäätelöt on lähituotettu Pakilassa – Edelmann on tehnyt Capperille myös oman pistaasimaun. Pizzat maksavat kymmenestä noin 25 euroon. Ja jos otat pizzan mukaan se pakataan varsin erikoiseen laatikkoon. Silläkin on oma tarinansa!
Italialaisia juomia
Ruokajuomaksi voi tilata Peroni-oluen ja viiniä Rooman, Puglian, Sisilian tai Campagnian alueilta. Ulos tulee myös muutama terassipaikka, jonne voit pyytää vaikka lasillisen proseccoa. Tai sitä luomulimsaa, jonka mehupitoisuus on 12%. Maistamani veriappelsiini oli erinomaista.
Ravintola Capperi tarjoaa myös lounasta ja pitää ovensa auki ainakin kuutena päivänä viikossa. Ruokalista tulee lähiaikoina laajenemaan muilla Napolin alueen herkuilla ja siitä voit lukea heidän kotisivultaan www.capperi.fi. Sivulta löytyy myös tarina ravintolan synnystä.
Niin se leipä – se oli paistettu pizzataikinasta ja maistui hyvältä, vanhanaikaiselta hiivaleivältä, koska kahden myllynkiven välissä jauhetuissa jauhoissa on lähes 7 % kuituja. Kaimano-veitset taas omistaa nykyään Fiskars! Ja niitä tomaatteja voi ostaa myös mukaan.
Tämän lehden ilmestyessä toivon, että viimeisetkin viranomaisten leimat on saatu ja voimme tavata Capperissa.
Teksti: Marja Markko
Leave a Reply
You must be logged in to post a comment.