Eläkkeellä innostuin kirjoittelemaan nuoruuteni tanssipuuhista, niin koulu- kuin opiskeluajoilta. Siitä asia lähti laajenemaan stadin vanhojen tanssilavojen ja seuraintalojen tanssien selvittämiseen. Ja kun aikaa käytti, niin amatöörikin löysi näitä tanssipaikkoja yli viisikymmentä kaupungin eri puolilta. Ja niiden mielenkiintoisia historioita. Siitä tulikin sitten yli 300-sivuinen kotiseutu- ja muistelukirja, jossa on n.150 kuvaa tai vastaavaa.
Oulunkylässä ja sen lähitienoilla on ollut monia aikansa vetovoimaisia tanssipaikkoja. Ensimmäisinä tanssien järjestämisen alueella on aloittanut Oulunkylän VPK v.1910 ostamassaan palokunnantalokiinteistössään. Kesäjuhlia puolestaan pidettiin Oulunkylän vanhalla ravi- eli ajoradalla nykyisen urheilukentän paikalla. Myöhemmin VPK rakensi itselleen kiinteän tanssilavan, mutta sen paikka jäi minulle arvoitukseksi.
Lemmenlaaksosta Taivaskalliolle
Myös lähialueiden muut VPK:t rahoittivat toimintaansa tanssilavoja pyörittämällä. Vanhan Käpylän eli nykyisen Metsälän VPK:lla oli laajasti tunnettu Lemmenlaakson tanssilava 1920-luvulta 1950-luvulle. Lempinimi kertonee kävijöiden odotuksista! Kieltolainaikainen pirtun salakauppa alueella oli antamassa paikkakunnalle myös nimeä Tenttula.
Käpylän VPK:lla oli samoihin aikoihin suosittu lava Taivaskallion läheisyydessä. Taivaskallio on eri aikoina ollutkin suosittu tanssienpitopaikka mm. juhannusjuhlille. Pakilan VPK puolestaan tanssitti kansaa sodan kummankin puolin nykyisen Alkukujan päässä sijainneen VPK-talon vieressä.
Myös urheiluseurat aloittivat toimintojensa rahoittamisen tanssien järjestämisellä. Oulunkylän Gnistan järjesti tansseja koko 1930 luvun Pikkukoskella. Sodan jälkeen tanssien järjestäjäksi tuli oulunkyläläinen urheiluseura Tähti rakentamallaan Kansantalolla. Tähti oli Tapio Rautavaaran oma urheiluseura ja väitetään Rautavaarankin olleen Kansantalon rakennustalkoissa mukana. Ainakin hän oli solistina alueen tanssilavoilla. Talo paloi v. 1997. Toukolan Teräs puolestaan tanssitti reilut kaksikymmentä vuotta kansaa Annalan kentän kupeessa nykyisten Koskelan varikkohallien paikalla.
Vasemmistopuolueetkin järjestivät tansseja eri puolilla Hesaa. Nykyisen Patolan kalliolla Tuusulantien lähellä oli sodan jälkeen 1960-luvun alkupuolelle asti toiminnassa SKDL:n ja Visan Tanhumäen tanssilava. SKDL:n Pakilan Työväentalo puolestaan on ollut tanssien näyttämönä jo yli 100 vuoden ajan.
Lisää stadin tanssilavoista ja niiden historioista sekä omista 1950-70-lukujen tanssikuvioista voi lukea kirjastani 100v stadin jortsuja ja tanssimestoja. Kirja on saatavissa mm. nettikirjakaupoista sekä Stadin Slangin toimistosta, kaupunginmuseon museokaupasta sekä Pakilasta parturi Leilasta Lepolantie 14.
Teksti: Timo Honkala
Kuva: Väinö Kannisto, Kaupungin museon kokoelmat
