Tämä kevään tulo on joka vuosi yhtä hämmentävää ja rauhattomuutta aiheuttavaa. Hämmentävää siksi, että kun ensin tuntuu ettei talvi millään lopu huomaatkin tänään pihakoivun hiirenkorvat, jotka ovat pullahtaneet esiin yhdessä yössä. Sykähdyttävää rauhattomuutta tunnen kun mustarastas lurittelee lauluaan sateenharmaassa alkuillassa. Nyt tapahtuu lyhyessä ajassa niin paljon ja se jotenkin sähköistää koko naapuruston. Talvella olemme tavanneet harvakseltaan, mutta nyt vähän joka huushollissa avataan ikkunoita ja ovia valolle ja keväälle. Ja kun pihan tytöt ovat taas perustaneet tontin nurkkaan hevostallinsa – tai tänä vuonna se taitaa olla salapoliisitoimisto- tietää kesäkauden alkaneen.
Tämän kolmosnumeron teemana on kesä kaupungissa. Kerromme myös aina tärkeistä kaavoitusasioista seutukunnallamme – ensi vuonnahan alkaa jo Raide-Jokerin rakentaminen. Pakilassa tapahtuu uudistuksia sekä päiväkodeissa että kouluissa. Seurahuone on remontissa, mutta pysyykö se edelleen asukastalona? Lue juttu kevään asukasillasta, jossa asiasta keskusteltiin varsin vilkkaasti. Jortsuja 100 vuotta ja kulttuuria Lemiltä sekä Larin Kyöstin virtuaalinen silmä. Tässä mielenkiintoisia aiheita, joten ole hyvä. Toivon, että viihdyt lehden parissa.
Toivotan sinulle hyvää kesää ja tavataan taas syksyllä
Marja Markko
PS Tomaatintaimia on kasvamassa ainakin kolmekymmentä vaikka toinen viljelmä mätäni. Ystävät saavat siis lähiaikoina tuliaisiksi pikku ruukkuja. Kasvatusvinkkejä sain tuolta jokivarren puutarhurilta. Kiitos niistä!
