Oulunkylä-Seura järjesti 10.4.2018 asukasillan Oulunkylän Seurahuoneen remontista ja asukastalon remontin jälkeisestä tulevaisuudesta. Paikalle oli saapunut runsas joukko niin asukkaita kuin eri järjestöjen ja puolueiden paikallisia edustajia.
Seurahuone meni remonttiin toukokuun alussa. Maarit Sulavuoren, va. perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja sosiaali- ja terveysvirastosta, mukaan talon henkilökunta ja MLL:n vauvamuskarin ohjaaja ovat oirehtineet tiloissa talon kosteusvaurioiden takia. Tarkoituksena onkin nyt uusia kellarin ja ensimmäisen kerroksen välinen välipohja, kuivattaa kellari ja uusia ilmanvaihto. Remontin arvioidaan valmistuvan vuoden 2018 loppuun mennessä.
Sosiaali- terveysvirasto on ilmoittanut asukastalotoiminnan jatkuvan entisellään remontin jälkeen, mutta Oulunkylä-Seuran järjestämässä tilaisuudessa moni keskustelija oli epäileväisellä kannalla. Alueen asukkailla on muistissa edellisen remontin aikana koetut vaikeudet niin kaupungin tahojen kanssa kommunikoinnissa kuin itse remontin toteutuksessakin.
Asukastalon sosiaaliohjaaja Elina Pentikäinen kertoi tilaisuudessa asukastalotoiminnan olevan merkittävä osa sosiaali- ja terveysviraston toimintaa.
– Kaikissa Helsingin asukastaloissa on tavoitteena vähentää yksinäisyyttä ja lisätä yhteisöllisyyttä alueella, mikä osaltaan auttaa torjumaan syrjäytymistä. Järjestämme sekä omaa toimintaa, että annamme tiloja järjestöjen käyttöön illoiksi. Viikonloppuisin tiloja voi vuokrata yksityiskäyttöön. Tiloille on kuitenkin enemmän kysyntää, kuin vapaita aikoja. Remontin ajaksi olemme saaneet väistötilat Koskelan sairaalan G-rakennuksesta, jossa esim. bänditoiminta jatkuu. Remontissa yritämme myös parantaa Seurahuoneen esteettömyyttä, Elina Pentikäinen sanoi.
Sote-uudistuksen vaikutus
Jos sote-uudistus tulee voimaan, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy maakunnille. Silloin myös asukastalotoiminnan järjestäjä kaupungin hallinnossa muuttuu. Tilaisuudessa pohdittiin asukastalojen tulevaisuutta tässä tilanteessa.
-Kannattaa keskustella siitä, kenelle asukastalotoiminta kuuluu Helsingissä. Jos toiminnan halutaan jatkuvan, kaupungilla pitäisi olla sitä hoitava yksikkö sote-uudistuksen jälkeen ja se voisi olla yhteyspaikka muille matalan kynnyksen sote-työn tarvitsijoille, Yrjö Hakanen (skp) sanoi.
-Jos maakuntauudistus tulee ja sote-toimialalta katoaa isäntä Helsingissä, niin toiminta kuihtuu. Eli kun asukastalotoiminnalla ei ole omistajaa kaupungin hallinnossa, se lakkaa. Kaupunginkanslia ja tilakeskus ovat hyvien ideoiden hautausmaita. Asukastalotoiminta tarvitsee poliittisen valvojan, Hannu Tuominen (vihr) esitti.
-On kahdenlaisia asukastaloja: järjestöjen ja kaupungin ylläpitämiä. Kaupungin asukastaloihin voi mennä, vaikka ei kokisi järjestötoimintaa omakseen. Tärkeää on kuitenkin myös se, että asukastalotoiminta houkuttelee kaikkia asukkaita, Anna Vuorjoki (vas) sanoi.
-Hallinnollisesti asukastalo voidaan siirtää kulttuuri- ja nuorisotoimeen. Jos sitä haluaa ylläpitää, pitää tietää ketkä sitä haluavat käyttää. Monimutkainen yhtälö, mutta täysin ratkaistavissa, Ilkka Taipale (sdp) totesi.
Asukastalolla monipuolista toimintaa
Kokoontumistilojen ja harrastustoiminnan lisäksi asukastalo tarjoaa työtilaisuuksia pitkäaikaistyöttömille ja työharjoittelupaikkoja opiskelijoille. Seurahuoneella saa myös opastusta tietotekniikan käytössä. Kahvila tarjoaa edullista ruokaa ja leivonnaisia. Asukastalon tavoitteena onkin olla oulunkyläläisten olohuone. Asukasillassa ei saatu tyhjentävää vastausta talon tulevaisuudesta, mutta poliittinen tahto toimia Seurahuoneen puolesta oli vahvaa. Alueen järjestöjen ja asukkaiden on lisäksi tärkeää luoda toimiva keskusteluyhteys kaupungin toimijoiden kanssa, jotta Seurahuoneen merkitys asukkaille pysyy mielessä. Tässä suhteessa järjestöjen yhteistyö on toivottavaa.
Teksti: Susan Wilander
