Itsenäisyydenpuistoa vastapäätä, Vantaanjoen vastapuolella sijaitsee yksi jokialueen luultavasti vanhimmista, samalla paikalla edelleen toimivista yrityksistä. Pukinmäen Puutarhan perusti Julius Johansson ostamalleen maalle jo vuonna 1911. Hän oli toiminut puutarhurina Sinebrychoffilla ja rakensi nyt jokivarren maaseutumaisemaan talon ja kasvihuoneen sekä aloitti kukkien viljelyn asiakkainaan lähiseutujen asukkaat. Tuoksuherne, krysanteemi, asteri ja orvokki olivat alkuvaiheen lajikkeita. Juliuksen jälkeen puutarhayrittäjinä jatkoivat Holger ja Alice Johansson, jotka rakensivat lisää kasvihuoneita ja laajensivat itse kasvatettavien kasvien valikoimaa.
Vuodesta 2009 alkaen yritystä on johtanut Sam Johansson – yrittäjä jo neljännessä polvessa. Hänen vanhempansa myivät kasveja pääasiassa tukuille ja kaupoille sekä tuonnin vapauduttua 1990-luvun alussa aloittivat ostot myös Hollannista. Vuodesta 1998 alkaen puutarhan tilat ovat olleet nykyisessä laajuudessaan – yhteensä n 1500 m2, josta kasvihuoneita 600 m2. Yritys työllistää ympärivuotisesti viitisen henkilöä ja sesonkiaikoina toista kymmentä. Puutarhan ympäristössä tapahtuu nyt paljon, koska naapuriin valmistuu vielä tämän vuoden aikana muutama kerrostalo sekä Pukinmäenkaaren ja Isonpellontien liittymään rakennetaan kiertoliittymä.
Pukinmäen Puutarhan valikoima koostuu pääasiassa omasta tuotannosta ja sen lisäksi kotimaisilta viljelijöiltä ostetuista kasveista. He kasvattavat ja viljelevät runsaasti erilaisia kukkia, viherkasveja sekä yrttejä. Etenkin hyötykasvien ja yrttien myynti on lähivuosina lisääntynyt ihmisten kiinnostuttua enenevässä määrin piha-alueiden ja parvekkeiden hyödyntämisestä. Kukista esimerkiksi pelargonia on jälleen muodissa – niitä oli jo kasvihuoneen lavoilla punaisen ja valkoisen eri yhdistelminä. Lisäksi mm orvokkeja, belliksiä, tomaatintaimia ja erilaisia narsisseja. Samilta voi tilata myös kasvit heidän verkkokauppansa kautta kuljetettuina ja istutettuina omaan pihaan.
Kasvihuoneen lavojen päädyissä roikkui amppeleissa melkoisen kuolleen näköisiä viljamättäitä. Sam kertoi niiden olevan kirvapankkeja. Puutarhojen ikäviä vieraita ovat kasveja tuhoavat petopunkit ja kirvat, joita kasvihuoneelle tuodut hyötyhyönteiset käyttävät ravintonaan. Esimerkiksi kirvavainokaisen naaras munii kirvoihin ja kehittyvä toukka käyttää sitten kirvan ravinnokseen. Jotta nämä biologiset apulaiset eivät joutuisi nälänhätään niitä varten amppeleissa kasvatetaan lisäruoaksi viljakirvoja. Nämä kirvat eivät ole vaaraksi puutarhan kasveille. Kaikki hyötykasvit tällä puutarhalla ovat muuten luomukasvatettuja aina kastelusta lannoitukseen asti.
Kun seuraavan kerran käyt puutarhalla, vilkaise myyntitiskin lähellä olevaan tolppaan. Siihen on kiinnitetty tyylikäs peltinen nimikyltti ”Boxbacka Trädgård”. Ja kurkista yhden kasvilavan alle – siellä elää kolme kania.
Teksti ja kuvat: Marja Markko
