Viikko on ollut taas kiireinen ja istahdan kirkon penkkiin. Mieli hiljentyy. Musiikki vie mukanaan toiseen maailmaan. Nautin myös hetken pyhyydestä.
Katseeni harhailee välillä ja huomaan useamman tutun kasvon läsnäolijoiden joukossa. Kirkonmenojen jälkeen on mukava vielä pysähtyä kahvikupin ääreen ja vaihtaa kuulumisia. Näen muutaman uuden kasvonkin ja on mukava tutustua taas uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin. Mietin myös, että olisipa hienoa, että täällä olisi myös naapurini, joka jäi sunnuntaina juomaan yksin aamukahviaan. Voisipa porukkaa olla moninkertainenkin määrä. Tietysti tarjoamisiakin voisi olla sitten enemmän, mutta olisihan meitä tekijöitäkin useita. Itsehän rakennamme yhteistä kirkkoamme ja tätä yhteisöä.
Tämä toteutuukin erittäin hyvin Oulunkylän seurakunnan järjestämien Naistenpäivien kohdalla. Tai varsinaisesti seurakunta ei päiviä järjestä vaan me naiset! Meitä on ainakin kymmenen naista mukana järjestelyissä apunamme seurakunnan työntekijät, hieman seurakunnan varoja sekä upeat tilat yhteiselle tekemiselle. Olisipa miehilläkin samanlaiset päivät! Onhan miehilläkin yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja seurakunta tarjoaa heillekin hienot mahdollisuudet yhteiseen tekemiseen. Naistenpäivillä me naiset kuulemme kiinnostavia puheenvuoroja itse valituista teemoista, osallistumme keskusteluun ja hemmottelemme itseämme hieronnalla. Meillä on tanssituokioita, laulua, askartelua, teemakirpputoria ja yhteistä ruokailua. Päivä päättyy yhteiseen hiljentymiseen, messuun.
Yhteistä kirkkoa ja yhteisöä voi myös rakentaa osallistumalla seurakuntavaaleihin marraskuussa 2018 joko valitsemalla sopivan ehdokkaan, jota äänestää tai lähtemällä itse ehdokkaaksi, jolloin pääsee suoraan vaikuttamaan yhteisiin asioihin ja siihen, mitä kirkko meille tarjoaa.
Tavataan kirkolla
Raija Olkkola & Kirsi Salo
seurakuntavaltuutetut
Kuva: Pinja Hentunen
