Kotiseudun kulttuurin yksi ilmentymä ovat kirjat, joissa lukija voi tunnistaa tuttuja paikkoja. Nopealla etsimisellä löytyi neljä teosta, jotka tavalla tai toisella liittyvät Pakilaan: yksi historiallinen romaani, yksi rikosromaani ja kaksi nykyaikaan liittyvää romaania. Lisäksi selailtavana oli yksi satukirja.
Esikoisteoksessaan Mariaana, Vantaan tytär (1978) kirjailija Pirjo Tuominen herättää verevästi henkiin Tuomarinkylän kartanon ja Pakin talon ympäristön kyläyhteisön elämää 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Kirjan punaisena lankana on Tuomarinkylän kartanonherran ja tarinassa Pakin taloon asumaan kirjoitetun kauniin satulasepän lesken vuosikymmeniä kestänyt vaiherikas rakkaussuhde. Tarina on fiktiivinen, mutta kirjailija on tehnyt tarkkaa työtä historiallisten tapahtumien ja ajan kuvauksessa, joten teos tarjoaa myös kiintoisan näkökulman niin Helsingin herrasväen kuin Pakilan talollistenkin elämään maan siirtyessä Ruotsin vallasta Venäjän vallan alle. Kirjassa esiintyvien todellisten henkilöiden, kuten sotakamreeri Johannes Weckströmin ja hänen kasvattipoikansa Jacob Alleenin, muistomerkit voi bongata Pyhän Laurin kirkon hautausmaalta.
Jarkko Sipilän dekkarissa Seinää vasten (2008) komisario Takamäen murharyhmä selvittää rikoskuviota, joka käynnistyy Pakilassa sijaitsevan autiotalon autotallista löytyneestä ruumiista. Talli sijaitsee noin kilometrin päässä Pakilan Teboilista, joka vilahtelee tarinassa muutamaan kertaan. Yksi tapahtumasarja on kirjoitettu myös Paloheinän ulkoilumajan parkkipaikalle, ja Pakilantietä ajetaan suuntaan jos toiseenkin. Kirja kuvaa kaunistelemattomasti alamaailman elämää. Inhimillisyyttä tuo rikospoliisi Suhonen, joka tapauksia selvittääkseen liikkuu laillisuuden rajamailla. Teksti on tarkkaa ja ammattimaista, onhan Sipilä myös toimittaja. Jotkut kymmenen vuoden takaiset kuvaukset tekniikasta hieman hymyilyttävät tämän päivän lukijaa, mutta juoni etenee jäntevästi ja pitää lukijan hyvin hereillä. Jarkko Sipilää pidetään realistisen poliisityön kuvauksen erikoisosaajana. Hän sai romaanistaan Selkä seinää vasten Vuoden johtolanka –palkinnon 2009.
Elokuvaksikin tehty Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie (2002) asettuu tapahtumiltaan akselille Maunula-Pakila-Maununneva. Kirjan päähenkilö varastomies Matti Virtanen tavoittelee rakoilevan avioliittonsa pelastamiseksi omakotitaloa, mikä osoittautuukin Helsingin asuntomarkkinoilla työlääksi. Unelma muuttuu nopeasti pakkomielteeksi. Kartoitettuaan perusteellisesti Pakilan pientaloaluetta Matti löytää lopulta sopivan rintamamiestalon Maununnevalta. Muutamat kahvit juodaan Pakilan Teboililla. Teksti on taattua letkeää Hotakaista: kerronnan komiikka syventää päähenkilön kujanjuoksun traagisuutta, absurdeina näyttäytyvät arkiset asiat antavat vahvaa maustetta tarinaan. Hotakainen sai Juoksuhaudantiestä Finlandia-palkinnon 2002.
Hotakaisen Juoksuhaudantietä edeltävä teos Sydänkohtauksia eli kuinka tehtiin Kummisetä (1999) on myös perusidealtaan mustan huumorin keinoin kuvattu perhetragedia ja sisältää samoja elementtejä kuin Juoksuhaudantie. Kirjan päähenkilö on Maunulassa asuva työtön laitosmies Raimo Kytöniemi, joka ihannoi väkivaltaelokuvia. Vaimo Ilona myy huonekaluja ja yrittää huolehtia kahdesta lapsesta ja perheen arjesta. Kuvio vääntyy saranoiltaan, kun ilmenee, että Kummisetä-elokuvaa tullaan filmaamaan lähialueelle eikä elokuvafriikki Kytöniemi voi olla sotkeutumatta soppaan. Kirjan voimahahmoksi, ohi jopa vahvasti kuvatun Marlon Brandon, nousee Ilona, jonka mielestä elokuvasta puuttuu kokonaan kunnon naisrooli. Hotakainen kuljettaa tarinaa läpi mielikuvituksellisten tapahtumien pitkin Pakilantietä, Maunulaa ja Pirkkolaa. Kummisetää kuvataan niin Tuomarinkylän kartanossa, Kuusmiehentiellä kuin Kokkosen puutarhalla Kyläkunnantiellä. Teos on sekä tarinallisesti että verbaalisesti niin rönsyilevä ja yltäkylläinen, että lukija joutuu välillä sulattelemaan annin runsautta. Huumorista huolimatta kirjan traaginen loppu jättää lukijan vähän ankeisiin tunnelmiin.
Kari Hotakainen on kirjoittanut myös 26 satua sisältävän Satukirjan (2004), jonka ensimmäisessä sadussa Maailman synty Pikkuneiti ja Isoherra kohtaavat toisensa Pakilantien ja Ripusuontien risteyksessä ja jatkavat matkaansa Pakilan Teboilille. Pakilassa asuva kirjailija Hotakainen on haastatteluissa maininnut Pakilan Teboil-huoltamon ja sen kahvion kantapaikakseen ja jopa ”henkiseksi kodikseen”. Pakila-Seura valitsi Hotakaisen Vuoden Pakilalaiseksi vuonna 2002.
Teksti ja kuva: Erja Vuorio
