Lääkärin, sosiaalityöntekijän tai psykologin vastaanotolle pitää päästä oikeaan aikaan. Jos ihmisellä on monta erilaista ongelmaa, hänen pitää saada apu yhdestä paikasta ilman pompottelua luukulta luukulle.
Näin voisi tiivistää sote-uudistuksen tärkeimmät tavoitteet. Kummankin voi saavuttaa.
Terveyskeskusten jonoja voidaan purkaa, jos niihin ohjataan tarpeeksi rahaa. Asiakasmaksuja pitää myös alentaa, jotta köyhyys ei ole este avun saamiselle.
Monista eri ongelmista kärsivän ihmisen tai perheen asioita hoitamassa pitää olla eri ammattilaisista koostuva tiimi, joka työskentelee yhdessä paikassa. Tähän suuntaan palveluita kehitetään nyt Helsingissä. Näin ratkaistaan esimerkiksi tilanteet, joissa sama perhe joutuu asioimaan yhtä aikaa perheneuvolassa, lastensuojelussa, sosiaalitoimistossa, päihdepalveluissa ja lastenneuvolassa eikä missään niistä hoideta kuin pientä viipaletta perheen tilanteesta.
Juuri tällaisen uudistamisen pitäisi olla sote-uudistuksen ydintä. Valitettavasti hallitus on vienyt sotea pikemmin päinvastaiseen suuntaan.
Tällä hetkellä yksityisiltä lääkäriasemilta saa ajan helposti, koska potilas maksaa hoidon itse. Julkisten terveyskeskusten rahoitus puolestaan on riittämätön.
Jos sama niukkuus siirrettäisiin valinnanvapausmallin kautta yksityisille lääkäriasemille, joutuisivat ne rajaamaan tiukasti, kenelle hoitoa annetaan. Erikoislääkärin vastaanotolle ei hallituksen sote-mallissa pääsisi omalla päätöksellään yhtään sen paremmin kuin nykyisessä julkisessa terveydenhuollossa – ellei siitä maksaisi itse.
Paljon apua tarvitsevien ihmisten ja perheiden tilanne vaikeutuisi entisestään, kun nykyisinkin hajallaan olevat palvelut pilkottaisiin eri yrityksiin. Vastuu sopivien palveluiden löytämisestä jäisi yhä enemmän ihmisten omalle vastuulle.
Miksi sote-valmistelu on mennyt tällä hallituskaudella pieleen? Siksi, että hallitus ei ole tosiasiassa pyrkinyt helpottamaan avun saamista. Sen sijaan ensisijainen tavoite näyttää olleen verorahojen ohjaaminen terveysyrityksille.
Uskon ja toivon, että eduskuntavaalien jälkeen sote-valmistelussa on mahdollisuus uuteen alkuun paremmista lähtökohdista. Se ei tarkoita, että työ alkaisi nollasta.
Esillä on jo ollut paljon toteuttamiskelpoista kuten vastuun siirtäminen leveämmille hartioille ja sote-keskus, josta saa monenlaisia palveluita. Jos markkinaehtoistamisesta luovutaan, voi jo keksityistä palikoista rakentaa hyvän sote-mallin, jossa keskiöön nostetaan ihmisten hyvä hoito ja tuki.
Anna Vuorjoki
kaupunginvaltuutettu,
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän pj.
