Paloheinän kirjastossa tapahtui vahdinvaihto syyskuussa, kun kirjaston pitkäaikainen johtaja Anne Dikert jäi eläkkeelle ja hänen seuraajakseen valittu Sari Jovero aloitti työnsä. Paloheinän kirjaston lisäksi Joveron vastuualueeseen kuuluu Maunulan kirjasto. Jovero otti uuden pestinsä vastaan mielenkiintoisessa tilanteessa, sillä tälle vuodelle Helsingin kaupungin budjetissa on vihdoin kauan odotettua määrärahaa Paloheinän kirjaston tilojen ajanmukaistamiseen.
Paloheinän kirjastossa käy mukavasti asiakkaita. Vuonna 2017 kävijöitä oli reilu 100 000. Kirjaston lasten ja nuorten kirjojen osuus on miltei 40 %, mikä kertoo erityispanostuksesta kasvuikäisiin ja perheisiin. Paloheinän kirjasto on avattu 1988 ja kirjaston tilat ovat pääosin alkuperäisessä asussa. Tilojen kehittämisen ytimessä on asiakaslähtöisyys, ja kirjaston käyttäjät onkin tarkoitus ottaa mukaan uudistusten suunnitteluun alusta asti.
Sari Jovero tuli Paloheinän ja Maunulan kirjastojen johtajaksi Rikhardinkadun kirjaston palvelupäällikön tehtävästä. Hän on työskennellyt myös mm. informaatikkona ja kirjastonhoitajana Helsingissä ja Kirkkonummella. Paloheinä on hyvin toimiva kirjasto, jossa radikaaleihin muutoksiin ei Joveron mukaan ole tarvetta. Jovero näkee lähikirjaston merkityksen erittäin tärkeänä. Paloheinässä Jovero haluaakin vaalia perhekirjaston asemaa. Hänen visionaan on kehittää Paloheinän kirjastosta vielä nykyistä enemmän asukkaiden kohtaamispaikka, jossa kaikilla on mahdollisuudet päästä tiedon ja kulttuurin äärelle ja rauhaa lukemiselle. Hän toivoo, että erityisesti koululaiset kokisivat kirjaston paikkana, johon kaikki ovat tervetulleita. Tärkeänä hän pitää myös kirjaston tukiroolia digitaalisen syrjäytymisen ehkäisyssä.
Sari Joverosta välittyy kuva kirjastoalan ammattilaisena, joka tekee työtään suurella sydämellä ja kokee lukemisen edistämisen kutsumustehtäväkseen. Voidakseen ottaa asiakkaiden toiveet huomioon Paloheinän kirjastonpalveluita kehittäessään Jovero toivoo tiivistä vuorovaikutusta kirjaston käyttäjien ja alueen yhteisöjen kanssa. Hän aikookin mahdollisuuksien mukaan osallistua asiakastyöhön palvelutiskillä.
– Koen yhteyden asiakkaisiin onnistuneen kehittämisen edellytykseksi ja toivon, että minua tullaan moikkaamaan rohkeasti, nykäistään hihasta ja kerrotaan toiveita ja villejäkin ideoita, kannustaa Sari Jovero.
Teksti ja kuva: Erja Vuorio
Kirjastotoimi uudistui
Helsingin kirjastotoimi uudistui organisatorisesti joulukuussa avattavan keskuskirjasto Oodin myötä. Kirjastojen hankinta ja logistiikka muuttuvat merkittävästi. Paikallisten kokoelmien sijaan Helsingin kaupungin kirjastolla on yksi yhteinen ns. kelluva kokoelma, jota voidaan joustavasi liikutella eri kirjastoihin kysynnän mukaan. Kirjaston käyttäjille muutokset näkyvät kuitenkin lähinnä parempana palveluna. Lähikirjastojen asema säilyy.
Paloheinän kirjasto kuuluu Helsingin kaupungin keskiseen kirjastoalueeseen yhdessä Kallion, Vallilan, Oulunkylän, Arabian ja Käpylän kirjastojen kanssa. Kirjastot suunnittelevat yhdessä toimintaa ja voivat hyödyntää resursseja esim. tapahtumien järjestämisessä ja tarvittaessa myös liikutella henkilöstöresursseja.
Paloheinän kirjastossa on n. 40 000 aineistoyksikön kokoelma. Kirjastossa työskentelee vakituisesti 5 kirjastoammattilaista.
