Pääsemme jälleen valitsemaan lukuisista ehdokkaista uuden Eduskunnan huhtikuun puolivälissä. Oulunkyläinen pyysi muutamilta Pohjois-Helsinkiin tavalla tai toisella kytköksissä olevilta ehdokkailta eri puolueista vastaukset kolmeen kysymykseen:
- Mikä on mielestäsi näiden vaalien tärkein teema?
- Miksi juuri sinut pitäisi valita Eduskuntaan?
- Mitä toivot saaneesi aikaan neljän vuoden kuluttua, jos tulet nyt valituksi?
Simon Granroth (r.)
1 Ehdottomasti tärkein teema on ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Tarvitsemme markkinatalouden mallia 2.0 jossa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys asetetaan ennen kaikkea.
2 Tarvitsemme nuoria tieteen, sivistyksen, demokratian ja inhimillisyyden puolustajia mukaan päätöksentekoon. Jos olet samaa mieltä, saatan olla ehdokkaasi.
3 Lujat ympäristönsuojelunormit, toimivan ja tasa-arvoisen julkisen terveydenhuollon, sekä maailman parhaan koulujärjestelmän varhaiskasvatuksesta yliopistoon.
Simon Granroth.
Juha Hakola (kok.)
1 Suomen kannalta merkittävintä on työllisyyden ja turvallisuuden parantaminen. Työllisyyden parantaminen hyödyttää joka ainoaa suomalaista ja sillä on vaikutusta kaikkeen hyvinvointiimme. Toinen minulle tärkeä teema on turvallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy; turvallisuus luo yhteiskuntaamme vakautta. Syrjäytymistä taas ehkäistään panostamalla lapsiin ja nuoriin sillä se on panostamista tulevaisuuteen.
2 Turvallisuuden ammattilaisena pyrin antamaan poliittiseen päätöksentekoon parasta mahdollista osaamistani ja samalla nostamaan avoimesti ja oikea-aikaisesti keskusteluun uhat ja epäkohdat. Työskennellessäni edellisen kerran kansanedustajana opin, että työ eduskunnassa vaatii ennen kaikkea neuvottelutaitoa ja peräänantamattomuutta sekä vankkaa käsitystä oikeasta ja väärästä. Olen ollut politiikassa mukana 2000-luvun alusta lähtien eli tunnen tavan, jolla politiikassa saadaan aikaan tuloksia.
3 Huomista voi muokata parempaan suuntaan vain toiminnalla, joka perustuu avoimuuteen, oikeudenmukaisuuteen, läpinäkyvyyteen ja rehellisyyteen. Minun periaatteisiini ei kuulu katsoa ongelmista poispäin, vaan tarttua niihin ja tehdä kaikkeni, että jokaisella on paras mahdollinen arjen turvallisuus.
Juha Hakola.
Kaisa Hernberg (vihr.)
1 Ilmastonmuutos nousee teemana ylitse muiden. Jos emme kykene estämään uhkaavaa ilmastokriisiä, kaikki muut poliittiset toimet menettävät merkityksensä. Elämme nyt viimeisiä aikoja, jolloin voimme vielä kääntää kehityksen suunnan ja pysäyttää ilmaston lämpenemisen alle 1,5 asteeseen. Olemme mielestäni sen velkaa tämän päivän lapsille ja nuorille, joilla on elämä vasta edessä.
2 Eduskunnassa tarvitaan nyt kansanedustajia, jotka ymmärtävät ilmastonmuutoksen aiheuttaman uhan, ymmärtävät, mitä politiikkatoimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan ja ovat valmiita tekemään nämä toimet. Tällä vaalikaudella on myös käynyt selväksi, että eduskunnassa ei voi koskaan olla liikaa feministejä. Pidän myös tärkeänä, että kansanedustajien joukossa on meitä, joilla on kokemusta työelämästä politiikan ulkopuolelta. Se tuo erilaista näkökulmaa päätöksentekoon.
3 Toivon, että olen ollut mukana rakentamassa hallitusohjelmaa, jossa on sovittu riittävän kunnianhimoisista ilmastopolitiikan toimista. Suomi on EU-puheenjohtajuuskaudella edistänyt pontevasti hiilibudjettia ja päästökaupan tiukennuksia. Eduskunta on hyväksynyt ilmastopositiivisen Suomen strategian sekä uudistanut yritystukia ja innovaatiorahoitusta edistämään elinkeinoelämän uudistumista ja puhtaan teknologian vientiä. Sosiaaliturvaa on uudistettu kohti perustuloa. Perhevapaauudistus on toteutettu 6+6+6-mallilla ja translaki on astunut voimaan.
Kaisa Hernberg.
Kaarle Hurtig (r.)
1 Ilmasto. Mutta senkin ratkaisemiseksi näen, että tärkeintä on se, että opimme tekemään politiikka uudella tavalla. Osoitteleva ja riitelevä politikointi ei ratkaise mitään.
2 Politiikka tarvitsee ihmisiä, jotka ovat innostuneita tulevaisuudesta, etsivät ja ehdottavat uusia ideoita yhteiskunnan parantamiseksi ja pyrkivät inhimillisempään keskusteluun.
3 Olen tuonut poliittiseen keskusteluun uutta, rakentavampaa ja inhimillisempää sävyä.
Kaarle Hurtig.
Sirkku Ingervo (vas.)
1 Eriarvoistumisen ja ilmaston muutoksen pysäyttäminen. Elämän suojelussa ihmisen ja ympäristön suojelu kulkevat käsikädessä. Jokainen poliittinen päätös joko lisää tai vähentää eriarvoistumista. Tasa-arvoinen koulutus ratkaisee elämän suunnan. Myös sosiaali- ja terveyspalveluilla rakennetaan turvaverkkoa ja ehkäistään yksinäisyyttä. Toimivat peruspalvelut, työpaikka ja asunto ovat tärkein yhteiskuntarauhan tae.
2 Olen sitkeä hyvinvointivaltion, koulutuksellisen tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolustaja. Päätöksentekoon tarvitaan äidin sydäntä ja naisen viisautta. 26 kuntapolitiikan vuotta on opettanut paljon hyödyllistä myös kansanedustajan työhön.
3 Taistelen tasa-arvoisen koulutuksen, reilun perhepolitiikan puolesta ja puhtaan sisäilman puolesta! Toivon siis, että neljän vuoden kuluttua Suomessa on maksuton lukio ja ammatillinen koulutus, maksuton puolipäiväinen varhaiskasvatus ja subjektiivinen päivähoito-oikeus, vuorotyössä olevien yksinhuoltajien pienille koululaisille järjestetään hoitoratkaisut, lapsilisään ja opintorahaan on tullut vähintään indeksikorotus. Perustulo, lasten harrastustakuu ja koulutustakuu ovat tulleet voimaan. Yksinäisyyden ehkäisy on huomioitu kaikessa päätöksenteossa. Päiväkoteihin ja vanhustenhuoltoon on saatu minimihoitajamitoitus, jonka alle ei saa mennä lainkaan. Rakennuslakia tarkennettu siten, että uusimmat sisäilmaan liittyvät tutkimustulokset on huomioitava kaikessa uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessa. Ja ilmaston muutos pysäytetty.
Sirkku Ingervo.
Maria Ohisalo (vihr.)
1 Näiden vaalien tärkeimmät teemat ja ylipäätään politiikan tärkeimmät tehtävät ovat ilmastonmuutoksen ja köyhyyden torjunta. Nämä kulkevat käsikkäin ja politiikan on oltava kestäviin elämäntapoihin kannustavaa ja ne mahdollistavaa jokaiselle elämäntilanteesta riippumatta. Sosiaaliturva on uudistettava perustuloksi ja perhevapaat on vihdoin muutettava vanhempia tasa-arvoisesti kohteleviksi. Näiden kanssa yhdessä on tehtävä koulutuksen kunnianpalautus, jossa palautetaan koulutukseen sieltä leikatut lähes miljardi euroa ja taataan mm. jokaiselle lapselle mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, pidennetään oppivelvollisuusikää toiselle asteelle, palautetaan amiksiin lähiopetusta ja taataan tutkimukselle ja tieteelle rauha korkeakoulujen perusrahoituksen varmistamisella.
2 Olen väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtoriksi vuonna 2017 leipäjonoissa käyvien ihmisten hyvinvoinnista ja huono-osaisuudesta ja ollut mukana vihreissä viimeiset 11 vuotta, toiminut puolueen varapuheenjohtajana neljä vuotta ja nuorisojärjestön puheenjohtajana kaksi vuotta. Olen politiikkatöissäni osoittanut, että laadukkaimmat päätökset syntyvät, kun ne pohjaavat tutkittuun tietoon ja tieteeseen sekä vahvaan asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kuulemiseen. Olen työssäni edistänyt mm. lastensuojelun ja asumisneuvonnan parempaa resursointia ja toiminut puolueessani köyhyyden ja eriarvoisuusteemojen aktiivisena puhuvana henkilönä. Ajattelen, että ajassa, jossa tieteeltä ja tutkimukselta on leikattu ja “kaiken maailman dosentteja” parjattu, mutta jossa tarvitaan uusia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja esimerkiksi työn muutoksen vuoksi, eduskuntamme tarvitsee yhä enemmän tutkijoita päättäjiksi.
3 Toivon, että eduskunta on hyväksynyt tiekartan fossiilienergiasta ja ympäristölle haitallisista tuista irtautumiselle, uusiutuvan energian vauhdittamiselle ja Suomen tekemiseksi hiilineutraaliksi 2030-luvulla. Että Suomessa on otettu käyttöön vähintään puolikas perustulo, että koulutukseen on panostettu vähintään tällä hallituskaudella sieltä leikatut varat, ja, että perhevapaat on uudistettu tasa-arvoisemmiksi. Jo näissä riittää valtavasti tekemistä ja ovat vain esimerkkejä suurimmista hankkeista, jotka pitää toteuttaa. Listaa voisi jatkaa myös esim. kunnollisen sote-uudistuksen tekemisellä ja monella muulla tärkeällä.
Maria Ohisalo.
Matias Pajula (kok.)
1 Vierastan sitä, että valitaan yksittäinen teema vaaleille. Neljän vuoden aikana tullaan tekemään pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä laajalla skaalalla eri asioiden parissa ja siksi on tärkeää, että käymme niistä kaikista keskustelua vaaleissa emmekä keskity ainoastaan yhteen pääteemaan liikaa. Jos kuitenkin yksittäinen tärkein tulee valita, on se selkeästi ilmasto, ympäristö ja ilmastonmuutoksen torjunta.
2 Politiikkaan tarvitaan mukaan uusia tekijöitä, jotka osaavat ajatella asioita uudesta näkökulmasta. Nuoresta iästäni huolimatta olen päässyt vaikuttamaan asioihin kaupunkipolitiikassa ja nyt myös työskentelemään valtakunnan politiikan parissa Varusmiesliiton puheenjohtajana, joten pärjäisin myös eduskunnassa, mutta silti uutena kasvona ja tekijänä pystyisin tuomaan uutta näkökulmaa myös eduskuntaan.
3 Valituksi tullessani haluan tehdä töitä erityisesti sen eteen, että varmistamme tulevaisuudessa peruskoulun päättäville nuorille riittävän osaamistason elämässä pärjäämiseen. Tällä hetkellä 11% peruskoulunsa päättävistä ei osaa lukea tarpeeksi hyvin. Tämä on kestämätöntä.
Matias Pajula.
Anna Vuorjoki (vas.)
1 Sote-uudistus ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat teemoja, joiden kannalta tuleva vaalikausi on ratkaiseva. Ilmaston lämpeneminen voidaan vielä pysäyttää 1,5 asteeseen, mutta se vaatii nopeita päätöksiä jo lähivuosina.
Sote-uudistuksessa ratkaistaan, miten terveydenhoito, sosiaalityö, vanhustenhoito ja monet muut palvelut toteutuvat tulevaisuudessa, mikä on hyvin tärkeää ihmisten hyvinvoinnin ja tasa-arvoisuuden kannalta. Uudistuksen tärkeimmiksi tavoitteiksi pitää ottaa yhdenvertainen palveluiden saatavuus ja se, että apua saa sujuvasti kiertämättä luukulta luukulle.
2 Sekä ammatissani psykologina että sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja HUS:n hallituksessa olen saanut vahvan osaamisen sosiaali- ja terveyspolitiikasta ja sote-uudistuksesta. Kykenen omaksumaan laajoja asiakokonaisuuksia nopeasti ja perusteellisesti, ja olen hyvä kuuntelija. Ennen kaikkea minulla on vahva palo muuttaa maailmaa parempaan suuntaan. Olen myös karaistunut politiikan tekemiseen Helsingin valtuustossa, kokemusta hallinnon kiemuroista löytyy!
3 Mielenterveyshoitoa on lisätty siten, että apua saa helposti ja riittävästi. Suomessa on terapiatakuu, joka takaa oikeuden psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon kaikille tarvitseville ilman pitkää odotusta.
Nykyisen hallituksen koulutusleikkaukset on peruttu ja koulutukseen lisätty rahaa erityisesti erilaisten oppijoiden tukemiseen sekä oppilashuoltoon. Varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja on pienennetty siten, että yli kolmevuotiaiden ryhmässä on yksi aikuinen seitsemää lasta kohti, ja myös peruskouluun on säädetty opettajamitoitus.
Translaki on uudistettu siten, että ihminen saa itse päättää juridisesta sukupuolestaan eikä sukupuolen vahvistaminen edellytä lisääntymiskyvyttömyyttä.
Suomessa on päätetty kunnianhimoisista päästövähennystoimista, joilla kasvihuonepäästöt saadaan negatiivisiksi 2030-luvun alussa.
Anna Vuorjoki.
Teksti: Susan Wilander
