Metsien kaatamisesta on käyty monta kiistaa niin Oulunkylässä kuin muuallakin kaupungissa. Usein kysymys on aidosti vaikea: Helsingissä on valtava tarve uusille asunnoille, ja siksi syntyy painetta rakentaa viheralueille. Viimeisin Oulunkylässä käyty kamppailu oli kuitenkin sikäli erikoinen, että metsää ei uhannut asuinrakentaminen vaan huolimattomasti tehty suunnittelu.
Maaliskuussa nousi keskusteluun Gasumin maakaasuputken siirto. 1980-luvulla rakennettu putki on siirrettävä uuden rakentamisen tieltä, koska määräysten mukaan se ei saa olla liian lähellä asuintaloja. Putki suunniteltiin kaivettavaksi Patolan metsään, johon olisi pitänyt hakata 12 metriä leveä väylä 1,5 km matkalle.
Asukkaat nostivat huolen Patolan metsästä nopeasti esiin, ja aktiivisuus tuotti tulosta. Kuntapoliitikkojen ja paikallisten yhdistysten voimin viesti saatiin välitettyä kaupunkiympäristön toimialalle.
Loppujen lopuksi ratkaisu löytyi helposti. Putken linjaus muutettiin kulkemaan kevyen liikenteen väylää pitkin, jolloin metsän tuhoamiselta vältytään. Suuri kiitos tästä kaikille, jotka ovat olleet asiassa aktiivisia!
Täysin ongelmaton kaasuputken reitti ei edelleenkään ole, vaan esimerkiksi Itsenäisyydenpuistossa sen vaikutus ojapuroon on herättänyt huolta. Vuoropuhelu virkamiesten, meidän paikallispoliitikkojen ja asukkaiden välillä jatkuneekin vielä, jotta paras mahdollinen ratkaisu löytyy.
Vaikka Patolan metsän osalta tarina päättyi onnellisesti, herättää se kysymyksiä. Jos ratkaisu metsän säästämiseksi oli näin yksinkertainen, miksi sitä ei tehty alun perin? Ymmärretäänkö kaupunkiluonnon arvo liian huonosti?
Uhan alla ollut metsäalue voi vaikuttaa pieneltä. Kuitenkin kaupungissa, jossa viheralueiden riittävyys on jatkuvasti tapetilla, ei yhdenkään puun kaatamiseen saa suhtautua välinpitämättömästi.
Yksi syy ongelmaan oli liian vähäinen asukasvuorovaikutus putken ensimmäistä linjausta tehtäessä. Toisaalta Patolan metsän pelastuminen kertoo myös hyvää. Oli hienoa, että kaupunkiympäristön toimialalla kritiikkiin vastattiin nopeasti ja asiallisesti ja asukkaiden vaatimukset otettiin tosissaan.
Aina emme voi säästyä hankalilta kompromisseilta kaupunkisuunnittelussa. Toisinaan puita on kaadettava talojen tieltä, jos haluamme tarjota jokaiselle kaupunkilaiselle asunnon. Kuitenkin juuri siksi on erityisen tärkeää vaalia kaupunkiluontoa kaikkialla siellä, missä metsien kaataminen ei ole välttämätöntä tai edes erityisen tarpeellista. Tämän ajatuksen pitäisi ohjata niin suuria kuin pieniäkin päätöksiä.
Teksti: Anna Vuorjoki
kaupunginvaltuutettu, vas.