Yks tämän summerin buleja tapahtumia oli Stadin Pride. On ihan snygee, että jengi lähtee gartsoille semmosen juitsun puolesta. Nykysysteemit syrjäyttää tosi iisisti jengiä erilaisista asioista. Milloin on hosis tai ei oo fyrkkaa tai vaan ei kiinnosta. Siks on hyvä, että tämmösessä Pridessä sanotaan, että meitä on moneks. Mutta silti voidaan yhdessä duunaa maailmaa paremmaks.
Erikoisen fiiliksen Prideen toi se, että tsyrkka osallistui tapahtumaan ekan kerran. Ja sekös sai jotkut tyypit keräämään itselleen poliittisia irtopojoja vastustamalla osallistumista. Se oli vahinko hyvälle idikselle.
Iso Kirja on buli bökkeri. Sen stoorit ovat tuoneet lohtua ja elämänsnajua jengille kautta aikain. Faktaa on myös, että sieltä voi finnata, niin halutessa, stödee mille tahansa idikselle. Tästä on mun mielestä myös kyse, kun aletaan vislaa peliä poikki tsyrkan mennessä mukaan Pride-tapahtumaan. Samalla stikataan sivuun Ison Kirjan päällimmäinen mesitsi siitä, että digatkaa toisianne, hyväksykää toisenne, antakaa anteeksi toisillenne, jelpatkaa toisianne ja etenkin heikommassa asemassa olevia.
Mä tsöbasin snadin motskarikiulun, jolle sain paikan Puotilan rantsusta. Vaikka oon budjannu koko ikäni stadissa, niin en ole aikaisemmin rantsuja sköneltä päin kattellut omalla botskilla. On kliffaa tsiigailla mestoja toisesta vinkkelistä. Näkee todella snygejä rantsuhauseja, näkee korkeelle nousevat byggat kuten tsyrkat ja Kalasataman nyyat haussit ja tietty paljon rakentamatonta nättii rantsuu.
Lisäks on ne lukemattomat saaret stadin lähistöllä. Niissä voi tsennaa stydisti luonnon kauneuden ja halutessaan myös kovuuden. Kun Isosaaressa silittelee skönen silottamaa kaltsia, voi vaan funtsaa minkä duunin siinäkin luoto on tehny.
Kesää Ogelissa on leimannu erilaiset gartsaduunit. Mestoja duunataan kondikseen sekä Raide-Jokeria että fillaribaanoja varten. Tarttee vaan toivoo, että homma saadaan valmiiks pikapuolin, koska nyt niissä soraläjissä on ollu vaikeeta tsöraa fillarilla.
Noista soraläjistä huolimatta, mä oon skujannu fillarilla tänä summerina aika paljon. On ihan ok hiffata miten semmonenkin liikunta betraa sekä fyysistä että henkistä fiilistä. Kun nyt kohta syksy alkaa, niin jengin kandee alkaa harrastaa jotain liikuntaa sekä jotain vapaaehtoistoimintaa. Ne yhdessä pukkaavat eteenpäin ogelilaista yhteisöllisyyttä. Ogeli on ihan hyvä mesta budjaa. Duunataan siitä jengissä vieläkin parempi.
Teksti: Raimo Anttila
Kuva: 110th Street Productions
