Tänä vuonna Pakila-Seura otti Vuoden pakilalaisen valinnan ohella käyttöön uuden huomionosoituksen. Kun Vuoden pakilalaisen valintaperusteena on yleensä pitkäaikainen toiminta, halutaan uudella kunniamaininnalla kiinnittää huomiota yksittäisiin merkittäviin ajankohtaisiin tekoihin.
Ensimmäisellä Vuoden maineteko Pakila-Seuran toimialueella –kunniamaininnalla Pakila-Seura palkitsi Tuomas Tuomi-Nikulan, jonka toiminnalla on ollut suuri merkitys alueen asioihin erityisesti tänä vuonna. Asukasaktiivi Tuomi-Nikulan panos oli keskeinen Pakilantien ja Kyläkunnantien risteykseen kaavaillun rakennushankkeen palauttamisessa keväällä uudelleen valmisteluun huomattavasti suunniteltua pienempänä siten, että liikennehaitat minimoidaan ja suojeltujen rintamiestalojen takatontit suojaviheralueina säästetään. Tuomas toimi asiassa sinnikkäästi ja vaivojaan säästämättä ja on muissakin yhteyksissä puolustanut kotialueemme luonto- ja kulttuuriarvoja. Pakila-Seura haluaa nostaa Tuomaksen toiminnan valokeilaan hyvänä esimerkkinä asukasaktiivisuuden vaikuttavuudesta.
Pakilaan Tuomas Tuomi-Nikula päätyi kuutisen vuotta sitten alueen luonnonläheisyyden, rauhallisuuden ja pientalovaltaisuuden vuoksi, erityisenä kiinnostuksen kohteena alueen suojellut rintamamiestalot. Perheen viihtymistä alueella tukevat toimivat sukulais- ja muut verkostot, jotka ovat lapsiperheelle tärkeitä. Tuomas toivoo alueen kehittämistä järkevästi, asukkaiden tarpeista lähtien. Hänen mielestään luonto ja viheralueet ovat entistäkin tärkeämmässä asemassa tiiviisti rakennetulla alueella.
Pakila-Seuran kunniamaininnan Tuomas Tuomi-Nikula kertoo ottavansa vastaan kiitollisena ja ”fiiliksissä”. Hän iloitsee, että Pakila-Seura on ottanut käyttöön uuden palkitsemiskategorian ja toivoo, että hänen saamansa huomionosoitus rohkaisee muitakin asukasvaikuttamisessa. Alueen asioiden kehittämisessä hän nostaa esiin yhteisöllisyyden merkityksen – kuten Vuoden pakilalaiseksi valittu Kurt Grönlundkin. Tuomas peräänkuuluttaa alueen toimijoiden avointa vuoropuhelua matalalla kynnyksellä ja toivoo, että historian taakoista eri ryhmien intressien vastakkainasettelussa voitaisiin vihdoin luopua yhteisten tavoitteiden hyväksi.
Teksti ja kuva: Erja Vuorio
