Maunulan ja Pirkkolan rajalle entisen Elannon tontille (37) annettiin asemakaavassa kerrostalon rakennusoikeus. Kaavasta valitettiin ja hallinto-oikeus kumosi kaavan. Kaupunki kuitenkin valitti päätöksestä ja se siirtyi Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tämän ratkaisu on nyt saatu ja kaava jää voimaan. KHO teki katselmuksen alueella, jolloin aikaisempi valittaja ja kaupungin kaavoittaja olivat selostamassa tilannetta.
Kaavamuutoksen lainmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että tontti 37 ja Pirjonaukio sijaitsevat laajan RKY-alueen (suojeltu pientaloalue) reunassa, leveähkön katualueen varressa ja osittain nykyisten katujen risteysalueella. Alueen maisemakuva muuttuu joka tapauksessa merkittävästi Pirjontien eteläpuolelle osoitetun IV-kerroksisten asuinrakennusten sekä tonttia 37 vastapäätä Pirkkolantien toisella puolen V-kerroksisten asuinkerrostalokorttelin rakentamisen johdosta. Tontille 37 asemakaavamuutoksessa osoitettu rakentaminen niveltyy kaupunkikuvallisesti vastapäisille korttelialueille osoitettuun kerrostalorakentamiseen.
Katselmuksessa tehtyjen havaintojen perusteella tontille 37 osoitetun rakentamisen kaupunkikuvallinen vaikutus Pirkkolan RKY-alueella on lähialuetta lukuun ottamatta vähäinen. Maisemallista vaikutusta vähentävät asemakaavassa määrätty rakennuksen kerrosluvun porrastus ja kaavamääräykset, jotka edellyttävät rakennuksen ulkoasun sopeuttamista arkkitehtuuriltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään olemassa olevaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön. RKY-alueen sisällä rakennuskannan ja maisemakuvan yhtenäisyys säilyy tontin 37 rakentamisesta riippumatta ennallaan. Korkein hallinto-oikeus arvioi, toisin kuin hallinto-oikeus, että RKY-alueen keskeiset suojeluarvot säilyvät.
Tontin 37 rakennusalan laajeneminen osin Pirjontielle kaventaa jonkin verran nykyistä Pirjontien suuntaista avointa näkymää. Pirjontien kyseisen osan visuaalinen asema ja katunäkymä ylipäätään muuttuu valitussa kaavaratkaisussa, ja tontille 37 asemakaavassa osoitettu rakennus on tarkoitettukin toimimaan eräänlaisena päätteenä Pirjontielle. Katselmuksessa tehtyjen havaintojen perusteella voidaan silti arvioida, että kyseinen näkymä säilyy uudelleen muotoillusta katualueesta huolimatta. Osaltaan tätä turvaa kaavassa osoitettu Pirjonaukio. Kaava ei ole tältä osin RKY-alueen kulttuuriympäristön säilymistä koskevan suojelutavoitteen vastainen.
RKY-alueen kulttuurihistorialliset, rakennustaiteelliset ja maisemakulttuurin mukaiset ominaispiirteet säilyvät asemakaavamuutoksessa tontille 37 osoitetusta rakentamisesta ja Pirjontien kaventumisesta huolimatta. Maisemakuvan muuttuminen RKY-alueen reunalla ei merkitse rakennetun ympäristön erityisten arvojen häviämistä. Asemakaavamuutos ei ennalta arvioiden heikennä RKY-kohteen rakennetun kulttuuriympäristön arvoja maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä asemakaavalle säädettyjen sisältövaatimusten vastaisesti.
Asemakaavamuutoksessa on otettu riittävästi huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja oikeusvaikutteinen yleiskaava eikä kaavapäätös ole rakennetun ympäristön vaalimista ja siihen liittyvien erityisten arvojen hävittämiskieltoa koskevan asemakaavan sisältövaatimuksen vastainen. Kaupunginvaltuusto on voinut harkintavaltansa puitteissa hyväksyä asemakaavamuutoksen.
Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon asiassa esitetyt vaatimukset ja saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätös on kumottava. Helsingin kaupunginvaltuuston päätös asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymisestä jää siten kokonaisuudessaan voimaan.
Teksti: Arto Salmela
Kommentti: Tuleeko Pirkkolasta ennakkotapaus?
Pirkkolan pientaloalue kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennetun ympäristön alueisiin. Sen kulttuurihistoriallisten ja maisema-arvojen suojelun tavoitteet on kirjattu niin maakuntakaavaan kuin yleiskaavaan. Siksi olikin yllätys, kun Helsingin kaavoittaja esitti Pirkkolan aukiolle, keskelle pientaloja uutta 5-kerroksista rakennusta.
Pirkkolan omakotiyhdistys ja allekirjoittanut valittivat kaavasta, ja Helsingin hallinto-oikeus kumosi sen kyseisen tontin osalta. Valitettavasti korkein hallinto-oikeus päätti toisin ja hyväksyi kaupungin perustelut.
Viisikerroksisen uudisrakennus muuttaa väistämättä pientaloalueen kaupunkikuvaa. Kaavamuutos ei ota huomioon suojelutavoitteita, joiden tarkoituksena on alueen suojeleminen yhtenäisenä kokonaisuutena. Se ei vastaa myöskään valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita arvokkaan kulttuurihistoriallisen ympäristön suojelun osalta.
Toivottavasti ratkaisu ei tarkoita sitä, että Raide-Jokerin ja täydennysrakentamisen nimissä suojelu- ja kaupunkikuvatavoitteita voidaan polkea muuallakin.
Teksti: Maija Hakanen
Kuva: Juho Nurmi/Helsingin kaupungin museo
