Tänä vuonna saimme nauttia Helsingissäkin värikylläisestä ruskasta jo lokakuun puolivälissä. Ruska oli tavallisesta poiketen koko maassa lähes samaan aikaan. Kesän kuivuus yhdistettynä syyskuun kylmiin säihin saivat todennäköisesti ruskan hehkumaan tavallista voimakkaammin myös etelässä.
Ruska syntyy valon määrän vähetessä ja sään kylmentyessä, jolloin yhteyttäminen loppuu kesävihannissa kasveissa. Lehtivihreä alkaa hajota ja lehtien muut väriaineet – antosyaanit, karotenoidit ja ksantofyllit – tulevat esille. Lehtivihreän sisältämät ravinteet varastoituvat puun runkoon myöhemmin käytettäväksi. Kasvit aloittavat talveen valmistautumisen jo hyvissä ajoin päivän lyhentyessä. Esimerkiksi koivulla prosessi alkaa jo heinäkuun lopulla.
Ruskan kirkkaimmat värit tuottava punainen antosyaani on kuitenkin aine, jota lehdissä ei ole valmiina, vaan kasvi valmistaa ne varta vasten. Prosessin syistä ollaan montaa mieltä, mutta osa tutkijoista pitää sitä suojautumisena liialta valolta lehtivihreän ravinteiden varastoinnin aikana.
Teksti: Susan Wilander
Kuva: Toivo Koivisto
