Tänä keväänä monella paikallisella yrittäjällä ovat suunnitelmat menneet uusiksi. Maaliskuussa alkaneet rajoitukset ja suositukset sosiaalisesta eristäytymisestä ovat tarkoittaneet erityisesti palveluyrityksille vaikeita aikoja. Helsingin Yrittäjät – Pohjois-Helsinki ry:n puheenjohtaja Petra Bedda löytää kriisistä myös positiivista; yhteistyö yrittäjien välillä on lisääntynyt ja uusia luovia palveluja on pistetty pystyyn ennätysvauhdilla.
Pohjois-Helsingissä Helsingin Yrittäjien jäsenkunta on painottunut pienteollisuuteen, jossa koronakriisin vaikutukset näkyvät pidemmällä aikavälillä. Alueella on myös paljon rakennusalan yrityksiä, joissa työtä on edelleen riittänyt. Kivijalkamyymälöitä on vähemmän verrattuna esimerkiksi Keski-Helsinkiin, mutta niitä harvoja paikallisia palveluita kannattaisikin nyt tukea, jotta ne säilyvät myös tulevaisuudessa alueella.
-Tuotteita tai palveluita hankkiessa kannattaa pysähtyä miettimään olisiko mahdollista ostaa ne oman lähialueen yrittäjältä. Etenkin pien- ja yksinyrittäjiin koronakriisi on iskenyt lujasti, Petra Bedda kertoo.
-Käytä alueesi kampaajaa, hierojaa tai autonhuoltopalveluita, jos sinulla on siihen mahdollisuus. Käy ostamassa aamukahvi tai lounas tutusta kahvilasta mukaan, vie talvikengät nyt paikattavaksi lähimmälle suutarille, hanki kukkakimppu piristykseksi ystävälle oman kylän kukkakioskista markettineilikoiden sijaan.
Suosittele palveluita ystävillesi ja jaa hyviä kokemuksia.
Tieto on tarpeen
Epävarma tilanne on lisännyt kaikilla tiedon tarvetta. Varsinkin alkuun yrittäjät tarvitsivat paljon tietoa, ja tätä varten Suomen yrittäjät perustivatkin hyvin nopealla aikataululla https://www.yrittajat.fi/yrittajat/kaikki-koronasta-yrittajalle sivuston. Moni yrittäjä on kaivannut apua erilaisten tukihakemusten täyttämiseen ja Suomen yrittäjien juristien apua lainsäädännöllisiin kysymyksiin kuten työturvallisuuteen, työsuhteisiin ja etätyöhön liittyen. Tukea on saanut myös toisilta yrittäjiltä.
-Ei pidä unohtaa vertaistuen tarvetta. Omaa taakkaa helpottaa, kun kuulee muiden kokemuksia. Joskus auttaa, että pääsee vain puhumaan. Parhaiten yrittäjää ymmärtää toinen yrittäjä, Petra Bedda kertoo.
-Ehkä myös saa uutta toivon kipinää jonkun toisen ideasta. Suomen yrittäjien Taru Jussila pisti nopeasti Facebookiin #ostapieneltä #autapientä -ryhmän. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki suomalaiset yrittäjät ja heitä auttavat henkilöt.
Helsingin Yrittäjät – Pohjois-Helsinki ry on paikallisyhdistyksenä välittänyt tietoa ja antanut tukea sitä tarvitseville yrittäjille.
-Se on tarkoittanut esimerkiksi apua tukihakemusten täytössä tai kuuntelemista ja tsemppaamista, toivon ja uskon ylläpitämistä. Olemme myös järjestäneet online-tapahtumia kuten jumppaa ja yrittäjien etäkahveja, jossa voi jakaa omia kokemuksia ja saada vertaistukea, luoda yhdessä myönteistä tulevaisuudenkuvaa, Petra Bedda kertoo.
Vaikutukset ulottuvat pitkälle
Pitkällä aikavälillätilanteen seuraukset tulevat olemaan vakavia monelle yrittäjälle.
-Varmasti konkursseja tullaan näkemään. Se tarkoittaa valitettavasti yrittäjälle henkilökohtaisia taloudellisia menetyksiä, velkaantumista ja työttömyyttä. Monella voi olla kyseessä elämäntyö, ja isku on valtava myös henkisesti. Henkinen kuorma lisää alttiutta fyysisiin sairauksiin. Moni yksinyrittäjä on julkisen terveydenhuollon varassa, joten julkisen puolen terveydenhuollossa olisi hyvä miettiä etukäteen tähän resursseja ja palveluita, Petra Bedda pohtii. Yritysten ahdinko vaikuttaa myös työntekijöihin ja sitä kautta lisää kriisin kerrannaisvaikutuksia.
-Miltä katukuvamme näyttää korona-pölyn laskeuduttua, sen aika näyttää. Kuinka monta tuttua kuppilaa, kampaamoa tai erikoisliikettä on enää pystyssä? Petra Bedda kysyy.
Uusia mahdollisuuksia
Toisaalta kriiseistä voi seurata myös hyvää. Korona on saanut monet yrittäjät tekemään asioita uudella tavalla ja ajattelemaan luovasti. Tämä on luonut uusia liiketoimintamahdollisuuksia, verkkokaupan kasvua ja sen myötä erilaisten kuljetusyritysten menestystä. Ulkomaanmatkailun odottaessa paluuta normaaliin todennäköisesti vielä pitkään, kotimaan matkailu ja erilaiset digitaaliset elämyspalvelut saattavat löytää uusia markkinoita.
Teksti: Susan Wilander
Kuva: Niina Stolt
