Mun faija oli maatalon kakrujengin nuorin. Sille ei enää keksitty mitään järkevää duunia siellä landella. Niin se stikattiin skoleen Turkuun. Siitä tuli aikanaan tämän suvun eka stuidu. Se flyttas stadiin, opiskeli, skragas sodissa stadin Ässä-rykmentissä ja rupes virkamieheks Metsähallitukseen.
Korona-erakkona treenasin keksiä jotain duunaamista. Surffailin netissä. Eksyin Ogelin seurakunnan sivuille ja siellä striimattuihin hartaushetkiin. Mun mielestä hyvin toteutettuja puolituntisia pätkiä. Musa hyvää ja stoorit snaijattavia. Tsittas vaan himassa ja kuunteli. Ei tarvinnu pomppii ylös ja alas. Virsiä sai laulaa ruudun teksteistä, jos halusi. Funtsasin, että nää striimit uppoo jengiin, joka ei ainakaan säännöllisesti tsyrkassa käy.
Faijaan tää liitty siksi, että se usein hoki sanontaa ”Aikasin myllyyn ja myöhään kirkkoon, niin molemmista pääsee äkkii veks.” Aikasin tai myöhään ei nykyään ole pakko olla missään muualla kuin ilmaisten ämpärien jonossa. Striimit kesti vaan puoli tuntia ja pääsi siis normiaikaa nopeemmin valmiiks.
Mutta striimaukset anto vapauden hengelliseen funtsailuun oman aikataulun mukaan. Ja varsinkin kun koko juitsu pappeineen, kanttoreineen ja urkureineen olivat viimesen päälle. Toivottavasti näistä ajoista jää jotain pysyvää tsyrkan toimintaan. Ei puutu, kun että sä voit stikkaa lantin kolehtiin Paypalin kautta.
Tää korona-kriisin mukanaan tuoma himaeristys, on aukonut meidän seniorikansalaisten mielenkiintoa netistä saataviin palveluihin. Whatsappiin on synnytetty varmasti paljon frendiryhmiä, joissa on stikattu huulta menneistä ja tulevista. Unohtamatta videopuhelumahdollisuuksia.
Taloyhtiökokouksia, tieyhtiökokouksia, yhdistyskokouksia jne on pidetty Skypen, Zoomin tms avulla. Liikkumisesteet eivät siis ole haitanneet asioiden handlaamista. Mukaan on saatu lähes kaikki halukkaat pienillä opastustoimilla.
Ainoa, joka pikkusen kärsii noissa nettijutuissa on yhteisöllisyys. Tsyrkan toiminnassa samoin kuin erilaisissa yhteisökokouksissa merkkaa se, että ollaan jollain tapaa samaa jengiä. Yhteisöllisyyttä koetaan parhaiten treffaamalla toisiaan öögasta öögaan. Netti antaa kuitenkin mahdollisuuden laajemmalle porukalle osallistua tapahtumiin. Toivotaan että joku keskitie löytyy.
Lopuks vielä yks havainto, tsörätessäni Käpylän kautta jonnekin keskustaan. Koskelan sairaalan alue on muuttumassa ihan pirusti. Kaikki vihree katoo ja haussia bygataan joka kulmaan. Käykää tsiigaamassa.
Kyllä me tästä koronasta selvitään. Jäädään odottamaan juhannusta ja metsäpalovaroituksia.
Teksti ja kuva: Raimo Anttila
