Uudessa Pukinmäen rantapuistossa tehdään viimeistelytöitä. Vantaanjoen vastarannalla Oulunkylässä Itsenäisyydenpuiston peruskorjaus jatkuu. Puistojen kunnostus tuo asukkaille uusia monipuolisia ulkoilumahdollisuuksia.
Pukinmäen rantapuiston rakentaminen on loppusuoralla. Puisto sijaitsee Vantaanjoen rannalla Kehä I:n ja Käskynhaltijantien välissä Pukinmäen puolella. Helsingin kaupunki ryhtyi rakentamaan puistoa keväällä 2020. Puiston on suunnitellut monista töistään palkittu Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy ja Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara on rakentanut puiston. Uuden puiston rakentamisella kaupunki on halunnut vahvistaa alueen asemaa osana Helsingin viheralueiden verkostoa ja Vantaanjokilaakson kulttuurimaisemaa.
Pukinmäen rantapuisto on aiemmin ollut avo-ojitettua peltoa ja myöhemmin niittyä ja lehtimetsää. Alueella on sijainnut myös asuintaloja. Pukinmäen rantapuisto on monipuolinen viheralue. Rannan pensaikkoa on raivattu niin, että näkymä joelle on osittain avoin. Yksi Vantaanjokilaakson tärkeä ulkoilureitti kulkee puiston kautta.
Puiston Kehä I:n puoleisessa osassa on luonnonmukainen metsikkö, missä tunnelmallinen polku johtaa jokea seuraillen alajuoksun suuntaan. Metsikön jälkeen polkua reunustaa niitty. Polku päätyy vanhan, puretun asuinrakennuksen pihapiiriin, josta on jätetty muistoksi iäkkäitä omenapuita ja syreenejä.
Pihapiirin eteläpuolella on perhosniitty ja käyttönurmikenttä, joka on tarkoitettu oleskeluun, auringonottoon, piknikien pitämiseen ja lasten leikkeihin. Nurmikentän vieressä on seurustelualue, johon on sijoitettu pöytiä, penkkejä ja jopa grilli. Pukinmäen rantapuistossa on siis ilahduttava ja paljon kaivattu mahdollisuus istahtaa kävelyretkellä pöydän ääreen nauttimaan retkieväitä tai vaikkapa paistamaan makkaraa.
Projektinjohtaja Kaija Laine Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta toteaa, että Pukinmäen rantapuistossa on haluttu säilyttää alueen ekologiset arvot. Vantaanjoen linnustollisesti arvokkaat rannat ja puiston luonnonmukaiset niityt tarjoavat mahdollisuuden lintujen, perhosten ja muun luonnon seuraamiseen.
Itsenäisyydenpuisto
Helsingin kaupunki perusti Itsenäisyydenpuiston vuonna 1992 Suomen täyttäessä 75 vuotta. Puisto sijaitsee sotaveteraanien kuntoutusta varten rakennetun Oulunkylän kuntoutussairaalan ja Vantaanjoen välissä vastapäätä Pukinmäen rantapuistoa. Perustamisvuonna puistoon istutettiin 75 metsälehmusta.
Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kaupunki päätti ryhtyä kehittämään Itsenäisyydenpuistoa. Peruskorjaussuunnitelman teki Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy.
Projektinjohtaja Kaija Laine luonnehtii Itsenäisyydenpuistoa maisemapuistoksi, jolle tunnusomaisia piirteitä ovat pitkät näkymät sekä laajat nurmi- ja niittyalueet puuryhmineen. Puistoon istutetaan ympyränmuotoisiksi ryhmiksi yhteensä 100 suomalaista muistopuuta, mm. metsälehmuksia, tervaleppiä ja katajia. Istutettavien puiden sijoittelussa on otettu huomioon näkymien säilyminen avoimina.
Peruskorjauksen alkuvaiheessa vuonna 2016 puiston niittyjen reunoilta ja polkujen varsilta raivattiin vesakkoa ja otettiin esille vanhoja arvopuita. Näkyville saatiin myös muinaisesta Oulunkylän kartanosta Mickelsistä jäljellä oleva kivijalka, jota ympäröivä alue on päättyneen kesän aikana valitettavasti joutunut rikkaruohojen valtaan.
Maakaasuputken rakentaminen puiston halki keskeytti kunnostustyöt, jotka jatkuvat tänä syksynä. Rakentajana toimii Stara.
Kunnostustöiden aikana Itsenäisyydenpuistosta joudutaan kaatamaan perustamisvuonna 1992 istutetut metsälehmukset, joita vaivaa lehtipuunkoro-niminen kasvitauti. Projektinjohtaja Kaija Laineen mukaan lehtipuunkoro aiheuttaa puihin suuria koloja ja edistää puiden lahoamista. Kaadettavat puut korvataan uusilla metsälehmuksilla, jotka jatkossakin muodostavat Itsenäisyydenpuiston keskeisimmän puuryhmän.
Puiston suunniteltu valmistumisaika on kevät 2021, joskin syksyn ja talven sääolot voivat lykätä valmistumista.
Teksti ja kuvat: Kaarina Kukka Korkeaoja
