Pakila-Seuran jakaman Vuoden pakilalainen 2020 tittelin saa tänä vuonna Pakilan Musiikkiopiston ja aiemmin Pakilan Musiikkikoulun rehtorina vuodesta 1982 alkaen toiminut ja sittemmin eläköitynyt Arja Ahlajoki. Hän on työtovereineen tehnyt Pakilan Musiikkiopistosta yhden Helsingin arvostetuimmista ja monipuolisimmista musiikkiopistoista.
Pakila-Seuran Vuoden maineteko -kunniamaininnan saa ravintoloitsija, keittiömestari, ruokakirjailija ja kotimaisen ruuan suurlähettiläs Henri Alén. Pakilassa asuva ja siellä koulunsakin käynyt Alén käynnisti koronapandemian alettua mallin, jossa asukkaat saivat ostaa hänen ravintoloittensa reseptejä ja ruokatarvikkeita sekä valmiita annoksia kotiin kuljetettuina.
Arja Ahlajokea voi pitää yhtenä Pakilan musiikkipedagogian uranuurtajana. Hän on ollut mukana vuonna 1982 perustetun yksityisen Pakilan Musiikkikoulun tukiyhdistyksen ja sen ylläpitämän musiikkikoulun toiminnassa mukana alusta alkaen.
Vuonna 1993 Musiikkikoulu hyväksyttiin lakisääteisen valtionavun piiriin ja kaksi vuotta myöhemmin koulun nimi muutettiin Pakilan Musiikkiopistoksi.
Musiikkiopiston rehtorina toimiessaan hän nosti sen arvostetuksi musiikin oppimiskeskukseksi. Hänen aikanaan sen opetusalue laajeni klassisesta musiikista kansanmusiikkiin ja edelleen rytmimusiikkiin. Monipuolisuutensa ansiosta Pakilan Musiikkiopistoa voi pitää Helsingin 12:ta valtion tukea nauttivan musiikkiopiston joukossa jopa ainutlaatuisena.
Pakilan Musiikkiopistossa opiskelee nykyään vuosittain liki 500 oppilasta ja opettajia on nelisenkymmentä.
Ahlajoen aikana Musiikkiopisto on tehnyt hedelmällistä yhteistyötä Pakilan muiden kulttuuri- ja järjestötoimijoiden ja muun muassa Pakila-Seuran kanssa.
Hänen aikanaan Musiikkiopisto on solminut musiikillisia suhteita ja tehnyt vierailuja ja vastavierailuja musiikin alalla esimerkiksi Ruotsiin, Viroon, Saksaan ja Espanjaan.
Ahlajoen omaa musiikillista sydäntä lähinnä on vanha musiikki. Hän harrastaa myös kuvataiteita ja kirjallisuutta ja etenkin runoutta. Hän on pitänyt tärkeänä myös fyysisen kunnon ylläpitoa ja hänet on vuosikymmenten saatossa nähnyt usein kotikulmiensa lenkkipoluilla.
Eläkkeelle jäädessään hän jätti seuraajilleen hyvin hoidetun Musiikkiopiston, jossa kelpaa jatkaa työtä pakilalaisten musiikkikasvatuksen hyväksi.
Teksti: Esko Lukkarinen
