Vuosi 2021 on börjanny ihan ok. Oon lesannu joululahjaksi saamiani bökkereitä ja treenannu pitää kondista yllä dallaamalla ympäri Ogelia. Kävin myös Lapissa pikkusen skimbaamassa kaamoksessa. Kaamos on todella kliffa. Vaikei suulis skriinaa ja perusväri on harmaa, silti luonto on todella kaunis ja monivivahteinen.
Lesasin mm Hexi Riihirannasta kertovan bökkerin. Hexi oli paljasjalkanen stadilainen ja piti stadin flagua korkeella. Pelas hyvin lätkää ja tsittas sittemmin finskin maajoukkueen pomona. Knigussa kerrottiin monta juitsua HIFK:n ja maajoukkueen toimista. Esimerkiksi HIFK:n raju taklausstrategia, jolla muokattiin Stadin Kingi imagoa. Tätä taklausimagoa ylläpiti HIFK:ssa Hexin lisäksi mm Lalli Partinen ja Jere Karalahti.
Bökkerissä handlattiin tietysti myös maailmanmestaruus vuonna 1995. Se oli jysäys, joka lopullisesti fiksas lätkän suosion Suomessa. Toista äärilaitaa oli kotikisoissa 2003 tappio Svedulle. Kun ekaks johdettiin 5 – 1 ja sitten hävittiin 5 – 6. Olin itte tsiigaamassa sen matsin ja fiiliksen muistan koko ikäni.
Knigu oli reilu 300 sivunen. Oli luettava bökkeri, mutta jos siitä olis jätetty 100:n sivun verran Hexin kehumista veks, niin se olis ollut vielä parempi.
Tämmösenä gamlana gubbena sitä useesti finnaa ittensä tsittaamassa nojatuolissa. Kun enää ei oo hosis minnekään, niin tulee funtsattua kaikenlaista juitsuu lifen varrelta. Monesti voi olla niinkin, että funtsaa jotain, sitte ottaa snadit tirsat ja herää funtsaan jotain toista jutskuu.
Tämmösist muistoista esimerkkejä. Torstai-iltasin klo 17 aikaan tuli radiosta Markus-sedän Lastentunti. Se piti kuulla radion vieressä tsitaten. Juhlaa oli mm Mikki-Hiiri merihädässä, missä se skiglas skönellä. Iso örkki tuli ja meinas upottaa sen botskin. Sitten tuli mestoille Suomen Joutsen ja örkki lähti haneen. Markus-setä oli ainut skidien ohjelma koko viikossa. Nyt niitä tulee jatkuvasti kaikilta kanavilta.
Kun mä olin snadi, niin mutsi sano, että likat on porsliinia. Niitä pitää handlaa niin, ettei ne mee mäsäks. Meininki on siitä kehittynyt paremmalle hollille. Lähiaikoina kandee alkaa pamlata jopa tasa-arvosta. Jos mimmit on jotain astioita, niin ne on intin peltimukeja, joilla voi hakkaa ketä vaan knubbiin tai takoa pöytää. Kattelkaa vaan Mariineita, Anderssoneja, Kiuruja tai Haukioita. Mimmien ja jätkien duunit ja roolit ovat tasapainottuneet paljon.
Börjasin duunit 1960-luvun puolen välin tienoilla tietsikoiden parissa. Silloin niitä alettiin käyttään yritysten rutiineita automatisoitaessa. Kun niitä juttuja vertaa nykyisiin käyttötapoihin, -muotoihin ja tietsikoiden rooleihin nykymenossa, niin ei voi muuta kuin olla äimänkäkenä. Muutos on ollut buli 50 vuodessa.
Jos sä noihin aikoihin halusit kuppaa jotain dataa, niin sun tartti ottaa tunkkikärryt ja niillä raijaa reikäkorttilodjut megeen. Nyt ei tartte muuta kuin nettiyhteys ja hakkerin taidot.
Näillä funtsailuilla on hyvä vääntää koronapiikikäs ööga kohti kevään ekoja merkkejä. Niitähän alkaa näkyä jo kuukauden kuluttua. Toivottavasti meillä kaikilla on silloin jo piikki persuksissa ja vapaus duunaa mitä haluaa.
Teksti: Raimo Anttila
