Olemme antaneet Patomäentiellä sijaitsevalle talollemme nimen Tammenterho sen ylle kohoavan ja sitä suojaavan suuren punatammen (Quercus rubra) vuoksi. Talon salin alkuperäisen kaakeliuunin kupariluukuissa on myös tammenterhon kuvioita. Siitä voi päätellä tammiaiheen olleen myös talon rakennuttajien mielessä.
Talon rakentaminen ajoittuu todennäköisesti vuosille 1910–1912. Seinien välistä löydetyt vanhimmat sanomalehdet ovat olleet vuodelta 1910.
Ensimmäinen omistaja vuoteen 1918 asti oli Helsingin yliopiston kansanrunouden professori Aukusti Robert Niemi. Hän teki elämäntyönsä liettualaisen folkloren tallentajana ja tutkijana ja Liettuan koululaitoksen kehittäjänä. Hänet tunnetaan myös Elias Lönnrotin ja kalevalaisen muinaisrunouden tutkijana. Liettualaiset arvostavat häntä omana Lönnrotinaan. Niemi toimi myös Oulunkylän ruotsalaisen yhteiskoulun suomen kielen opettajana vuosina 1916–1918.
Professori Niemen vieraana ensimmäisen maailmansodan aikana oli liettualainen roomalaiskatolisen kirkon kaniikki Adolfas Sabaliauskas. Patomäentien talossa Sabaliauskas käänsi ensimmäisen liettuankielisen Kalevalan.
Lääkärin vastaanotto
Vuosiksi 1918-1923 talosta tuli lääkäri John Lindrothin koti, jossa hän piti vastaanottoa. Kun Oulunkylästä tuli oma kunta vuoden 1921 alusta, ilmoitti Helsingin pitäjän kunnanlääkäri John Lindroth Oulunkylän ruotsinkielisessä lehdessä, että hänellä oli vastaanotto klo 12–14 osoitteessa Dammen 27 i Åggelby (nykyinen Patomäentie 3). Vanhemmat oulunkyläläiset muistavat yhä nousseensa jyrkkiä portaita toisen kerroksen odotushuoneeseen. Pihasta lähdettiin kiireellä potilaskäynneille, aiemmin hevosella ja myöhempinä aikoina autolla.
Talo oli 1970-luvun lopulle asti Oulunkylän lääkärin asunto- ja vastaanottotilana ja vuosina 1956–1997 Helsingin kaupungin omistuksessa.
Iso tammi onnen tuojana
Palaan vielä alussa mainittuun punatammeen, josta talon nimi Tammenterho juontuu. Punatammen erottaa kotimaisesta metsätammesta se, että punatammen lehdet ovat teräväliuskaiset ja kookkaammat. Puun kotiseutu on Pohjois-Amerikan itäosissa, missä punatammi syksyisin värittää maiseman voimakkaan punaisin värein. Oulunkylänkin punatammi on kasvanut Amerikasta tuodusta taimesta. Nyt puun ympärysmitta on yli kolme metriä ja Dendrologian seura on todennut sen Suomen paksurunkoisimmaksi punatammeksi. Hyväkuntoisen puun korkeus on lähes 25 metriä.
Tammellakin on yhteys Kalevalaan ja kansantarustoon. Iso tammi on suomalais-ugrilaisille kansoille pyhä puu. Liettualaisessa kansantarustossa ukkosenjumalalle pyhitetty tammi edustaa isää ja lehmus lempeää äitiä. Tontilla on vähän matkan päässä punatammesta yhtä vanha isolehtilehmus. Ne molemmat suojaavat Tammenterho-taloa ja antavat hyvää mieltä asukkaille ja ohikulkijoille tänäkin päivänä. Uskomuksen mukaan joka tammeen koskettaa, saa ikuisen onnen osakseen.
Teksti ja kuva: Anne Kauhanen-Simanainen
