Noin 40 vuotta sitten ilmestyi väitöskirjani asunnottomien historiasta ja sosiaalisesta asemasta Helsingissä. Kirjassa oli yksi sanoma. Pitkäaikaisen ja määrätietoisen perhepolitiikan johdosta asunnottomuus ja muutkin kurjuuteen liittyvät ilmiöt olivat jääneet yksinäisen, naimattoman tai eronneen miehen osaksi. Arava-asuntoja on tuotettu perheellisille 800 000. Suomessa perheellisiä asunnottomia ei juuri ole.
Asunnottomista 80 prosenttia on miehiä, vangeista 93 prosenttia, itsemurhan tehneistä 80 prosenttia, toimeentulon hakijoista 60 prosenttia yksinäisiä miehiä. Miehet kuolevat keskimäärin 5.4 vuotta ennen naisia. Mutta jos katsottaisiin vain naimattomia ja eronneita miehiä, luku kaksinkertaistuisi.
Rafael Paasion hallitus asetti vuonna 1966 historiallisen Naisten asemaa selvittävän komitean. Sen jäseninä oli kahdeksan naista ja kolme miestä, kaikki kolme sihteeriä naisia. Itse tuossa hallituksessa oli 19 miestä eikä yhtään naista! Professori Elina Haavio-Mannila totesi 40 vuotta myöhemmin: tämä komitea on ollut merkittävimpiä asioita elämässäni. Siitä syntyi Tasa-arvoasiain neuvottelukunta ja tähän asti kestänyt prosessi sukupuolten tasa-arvon toteuttamiseksi. Tämän symbolisena huipennuksena voisi pitää nykyistä, maailmassa ainutlaatuista hallitusta, jonka johdossa on viisi vahvaa naista. Kuka enää muistaa Kolmen Ässän hallitusta (Sipilä, Soini, Stubb).
Yliopistojen sukupuolten tutkimuslaitosten tutkijoiden pääjoukko on nyt naisia ja tutkimuskohteena korostetusti naisten asema. Miestutkimusta harrastetaan pirstaloidusti kriminaali-, alkoholi-, asunnottomuus yms tutkijoiden toimesta.
Neljälle lastenlääkäriyhdistykselle tehtiin ehdotus selvittää, miksi pojat jäävät koulussa jälkeen tytöistä. Pojat nimittäin kehittyvät lapsuudessa ja nuoruudessa eritahtisesti tyttöjen kanssa. Tätä tutkimusta ei haluttu, poikia ei saa tutkia erikseen. Tämä on nyt uusi tabu Suomessa!
Jo 2000-luvun alussa havaittiin aikapommi, koulutuksesta syrjäytyvät nuoret, pojilla syrjäytyminen oli kaksinkertaista tyttöihin nähden. Eduskunnan sivistysvaliokunnassa ehdotimme mieskiintiötä ala-asteen opettajakoulutukseen. Pillit soivat, kaikki naiset kutsuttiin pikavauhtia kokoukseen äänestämään vastaan. Voitimme äänin 9-8, yksi rohkea nainen Inkeri Kerola oli rinnallamme. Äänestyksen jälkeen hävinneet sanoivat: tätä ei toteuteta koskaan. Haluttiin ehdoksi kiintiöitä insinöörikoulutukseen. Jälkimmäisessä ei ole kyse miehen ja lapsen välisestä yhteydestä.
Kahdeksan vuotta sitten Yksinäisille asuntoja tuottava Y-säätiö ja Valli (Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto) esittivät maan hallitukselle perustettavaksi parlamentaarisen komitean yksin asuvien aseman selvittämiseksi. Joukkoon kuuluvat kaksi suurinta ryhmää: iäkkäät naiset ja (työelämän ulkopuolella) olevat köyhät miehet. Ei onnistunut. Covid-virus on nostanut yksin elävät esiin. Kyllä, yksinäisyyden tunteen, mutta mutta ei heidän köyhyyttään, sosiaalista ja taloudellista asemaansa.
Nyt on esitetty edeltävistä syistä myös Parlamentaarista komiteaa Miesten ja poikien asemaa selvittämään. Se on Totuuden hetki – rohkeuden testaus. Veikatkaa, onnistuuko. Jos tätä ei tehdä Suomessa, ruotsalaiset tekevät sen ensimmäisinä maailmassa.
Teksti: Ilkka Taipale, kaupunginvaltuuston jäsen ja kuntavaaliehdokas (sdp)
