Helsingin uusi Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma (LUMO-ohjelma) listaa yli 90 toimenpidettä viheryhteyksien, luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi ja parantamiseksi kaupungissa. Ohjelman tavoite on luonnon monimuotoisuuden turvaamisen integroiminen kaikkeen kaupungin toimintaan.
Yli kolmannes Helsingin pinta-alasta on viheralueita. Helsingissä elää ihmisen rinnalla noin 1000 kasvilajia, 150 lintulajia ja lähes 50 nisäkäslajia. Lähiluontoa arvostetaan ja sen terveyshyödyistä on tutkittua tietoa.
– Helsingin tärkeät, laajat viheralueet säilytetään ja niiden välisiä yhteyksiä kehitetään eliölajien ja ihmisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Rakennetuilla viheralueilla luonnon monimuotoisuuteen panostetaan entistä enemmän, kertoo apulaispormestari Anni Sinnemäki.
Kaupunki lupaa edistää luonnon kestävää virkistyskäyttöä ja tukea asukkaiden toimintaa luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Luontoon tutustumista halutaan helpottaa ympäristökasvatuksella, viestinnällä sekä järjestämällä ulkoilu- ja retkeilypalveluja.
-Ilmastokriisin ohella ihmiskunnan tärkeimpiä tehtäviä on torjua luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Ilmaston lämpenemistä ja biodiversiteettikriisiä on myös ratkottava yhdessä. Helsingissä monimuotoisen luonnon vaalimisella ja luonnonsuojelulla on asukkaiden vahva tuki: helsinkiläiset arvostavat kaupungin luontoa ja kaipaavat yhteyttä siihen, sanoo Sinnemäki.
LUMO-ohjelma hyväksyttiin Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa 20.4.2021. Toimintaohjelman laatimiseen osallistui laaja joukko kaupungin, yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoita ja muita asiantuntijoita sekä asukas- ja luontojärjestöjä. LUMO-ohjelma toteuttaa luonnon monimuotoisuuden osalta Helsingin toimia EU-komission Green City Accord -aloitteessa. Helsinki allekirjoitti aloitteen ensimmäisten kaupunkien joukossa joulukuussa 2020.
Mitä tapoja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ehdokkaat haluaisivat erityisesti painottaa? Kysyimme ehdokkailta mitkä kaksi vaihtoehtoa he valitsisivat ehdotetuista. Ehdokkaat voivat myös antaa oman vaihtoehtonsa.
Miten kaupungin tulisi edistää kaupunkiluonnon biodiversiteettiä?
Säilyttämällä viheralueet mahdollisimman laajoina kokonaisuuksina:
Meri Valkama, Antti Kaajakari, Ville Jalovaara, Tapio Klemetti, Kristiina Ilvonen, Terhi Ainiala, Marianne Heinonen, Anne Vuori, Pauli Jokinen, Yrjö Hakanen, Maija Hakanen, Susanna Vilkamaa, Joonas Lyytinen, Björn Månsson, Marjut Ollitervo, Viktoria Welling, Pertti Kurkela, Anne Herzig, Liisa Lotta Tarvainen-Li, Eva-Maria Asukas, Herkko Miettinen, Janne Koivunen, Hilkka Ahde, Juha-Pekka Partanen, Arto Dahlman, Tapio Solonen, Sanna Vesikansa
Suosimalla niitty- ja muita kasvimuotoisia maanpeitteitä asvaltin/kiveyksen/nurmikon sijaan:
Antti Kaajakari, Marianne Heinonen, Björn Månsson, Hannu Oskala, Pertti Kurkela, Otto Meri, Sini Korpinen, Sanna Vesikansa
Käyttämällä ja säilyttämällä lahopuuta monipuolisesti viheralueilla:
Hannu Oskala, Viktoria Welling, Janne Selin, Anna Vuorjoki
Suunnittelemalla viheralueet sopusoinnussa rakentamisen ja liikenteen tarpeiden kanssa:
Meri Valkama, Ville Jalovaara, Kristiina Ilvonen, Terhi Ainiala, Anne Vuori, Pauli Jokinen, Peppi Tervo-Hiltula, Susanna Vilkamaa, Joonas Lyytinen, Otto Meri, Anne Herzig, Liisa Lotta Tarvainen-Li, Eva-Maria Asukas, Herkko Miettinen, Janne Koivunen, Janne Selin, Sini Korpinen, Hilkka Ahde, Juha-Pekka Partanen, Tapio Solonen, Tiina Rytky, Anna Vuorjoki, Arto Helenius
Muu:
Tapio Klemetti: Maltillistamalla Helsingin kasvutavoitetta. Asuntorakentaminen joudutaan valitettavasti lähes aina tekemään lähiluonnon kustannuksella.
Peppi Tervo-Hiltula: Sitouttaa asukkaita yhdessä esimerkiksi päiväkotien ja koulujen lähiluonnossa liikkumiseen kannustamalla, poistamalla yhdessä vieraskasveja talkoilla sekä takaamalla pesimärauha myös lähiöissä linnuille.
Yrjö Hakanen: Perustamalla kansallinen kaupunkipuisto edellisen valtuuston hyväksymän laajan vaihtoehdon pohjalta.
Maija Hakanen: Säästämällä riittävästi viheralueita rakentamiselta ja turvaamalla viheryhteydet.
Hannu Oskala: Helsinki toteuttaa vuoden 2016 yleiskaavaa, jonka tärkeä osa ovat yhtenäiset viheralueet. Hyviä avauksia ovat myös esim. viherkatot.
Marjut Ollitervo: Tämäkin on asiantuntijaspesifi kysymys, jossa tulisi kuunnella ensisijaisesti tutkijoiden näkemyksiä.
Teksti: Susan Wilander
