Paikkajaossa menestyvät parhaiten ne puolueet, joilla on useita edellisessä valtuustossa istuneita ehdokkaita. Uudelleenvalitut poliitikot ovat erityisen hyödyllisiä puolueiden välisissä neuvotteluissa, kun puolue on lähtökohtaisesti vaikeassa neuvotteluasemassa tai kun neuvotteluja käydään monimutkaisemmissa olosuhteissa.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Turun yliopiston ja Instituto Tecnológico Autónomo de Méxicon tekemän tutkimuksen mukaan puolueet hyötyvät kokeneista kunnanvaltuutetuista kunnanhallituksen paikkajaossa. Asiaa tutkittiin Suomen kunnanvaltuustoista koostetun aineiston avulla.
Kunnanhallituksilla on tärkeä valmisteleva rooli kunnallispolitiikassa ja siksi on oleellista ymmärtää, mikä selittää puolueiden edustusta niissä. Tutkimuksen mukaan puolueet, joilla on enemmän edellisellä kaudella istuneita valtuutettuja, pärjäävät puolueiden välisessä paikkajaossa keskimäärin paremmin kuin muut samankaltaiset puolueet.
– Pääsääntöisesti kunnanhallitusten paikkajako seuraa vaaleissa valituksi tulleen valtuuston paikkajakoa, mutta ei täysin. Havaitsimme, että jos puolueilla on paljon kokeneita valtuutettuja, saavat he tyypillisesti enemmän hallituspaikkoja kuin heidän valtuutettujen määränsä edellyttäisi, apulaisprofessori Jaakko Meriläinen tiivistää.
Mahdollisia syitä voivat olla esimerkiksi edellisenä kautena syntyneet puoluerajat ylittävät verkostot ja luottamus sekä poliittisen kokemuksen myötä karttuneet neuvottelutaidot.
Tutkimus paljastaa myös, että uudelleenvalitut poliitikot nousevat puolueen eduksi erityisesti silloin, kun neuvotteluasema on lähtökohtaisesti haastava tai neuvotteluja käydään monimutkaisemmissa olosuhteissa.
– Uudelleenvalitut valtuutetut ovat tärkeitä puolueille erityisesti silloin, kun ne ovat esimerkiksi ideologisesti etäällä muista puolueista tai kun valtuustoon on valittu ehdokkaita laajasti eri puolueista, professori Janne Tukiainen kuvailee. Kokeneiden valtuutettujen aikaansaamat lisäpaikat menevät kokeneille valtuutetuille itselleen.
Tutkimuksessa hyödynnettiin tietoa ehdokkaista, vaalituloksista ja vaalien jälkeisestä neuvottelusta neljien vaalien ajalta vuosina 2000-2012. Tutkimusten tulosten voi olettaa pätevän myös Helsingin kaupunginvaltuustoon. Nykyisten ehdokkaiden joukossa on useita jo pitkän valtuustouran omaavia henkilöitä.
Teksti: Susan Wilander
Kyselyyn osallistuneet ehdokkaat puolueittain
Oulunkyläisen kyselyyn vastasi 35 paikallista ehdokasta. Ehdokkaat ovat Oulunkylästä ja sen naapurikaupunginosista. Ehdokkaille tiedotettiin mahdollisuudesta osallistua kyselyyn ottamalla yhteyttä kaikkien puolueiden paikallisiin ryhmiin, tiedottamalla asiasta lehdessä, verkkosivuilla ja someryhmissä. Mukaan pääsivät kaikki halukkaat ehdokkaat, jotka vastasivat kyselyyn määräaikaan mennessä. Puolueet on listattu tähän nykyisen valtuuston paikkajakauman mukaisessa järjestyksessä. Ehdokkaan nimen yhteydessä on mainittu mahdolliset aiemmat kaudet valtuutettuna.
Kokoomus:
Tapio Klemetti, Kristiina Ilvonen, Otto Meri (valtuutettu 2017-), Sini Korpinen, Janne Koivunen, Juha-Pekka Partanen
Vihreät:
Terhi Ainiala, Joonas Lyytinen, Hannu Oskala (valtuutettu 2013-2017, 2019-), Sanna Vesikansa (valtuutettu 2009-2012, 2016-), Susanna Vilkamaa
Sosiaalidemokraatit:
Arto Helenius, Tiina Rytky, Eva-Maria Asukas, Arto Dahlman, Anne Herzig, Hilkka Ahde, Peppi Tervo-Hiltula Pakila, Ville Jalovaara (valtuutettu 2013-)
Vasemmistoliitto:
Pauli Jokinen, Meri Valkama, Anna Vuorjoki (valtuutettu 2013-), Antti Kaajakari, Pertti Kurkela, Janne Selin, Herkko Miettinen, Tapio Solonen, Viktoria Welling
Suomen ruotsalainen kansanpuolue:
Björn Månsson (valtuutettu 2013-)
Suomen Keskusta:
Liisa Lotta Tarvainen-Li, Marianne Heinonen
Suomen Kristillisdemokraatit:
Anne Vuori
Asukkaiden Helsinki:
Yrjö Hakanen (valtuutettu skp 2005-2017), Marjut Ollitervo, Maija Hakanen
Teksti: Susan Wilander
