Hallitus esittää Suomeen uutta sote-mallia, jossa on 21 hyvinvointialuetta sekä Helsinki. Poikkeuksena muista kunnista Helsinki vastaisi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan eikä se kuuluisi mihinkään hyvinvointialueeseen.
Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä siirretään peruspalveluihin ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena on myös nopeuttaa hoitoon pääsyä ja näin myös vähentää erikoissairaanhoidon ja vaativien erityispalveluiden tarvetta sekä kustannuksia.
Merkittäviä vaikutuksia Helsingille
Sote-uudistus vaikuttaa toteutuessaan koko kaupungin toimintaan. Sote-toimialan ohella vaikutukset ulottuvat kaupungin hallintoon, talouteen, talousjärjestelmiin ja päätöksenteon järjestämiseen sekä pelastuslaitokseen. Siksi sote-uudistukselle asetettiin helmikuussa 2021 kaupunkitasoinen ohjausryhmä. Helsingille on myönnetty valtionavustusta sote-uudistuksen rakenneuudistukseen noin 12 miljoonaa euroa ja Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeeseen noin 6,6 miljoonaa euroa. Sote-palvelut ja pelastustoimen tehtävät on tarkoitus järjestää uuden mallin mukaisesti vuodesta 2023 alkaen.
Rakenneuudistus
Sote-uudistuksessa uudistetaan palvelujen lisäksi rakenteet. Tavoitteena on tehostaa Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelujen johtamista ja ohjausta ja näin hillitä kustannusten kasvua. Osana rakenneuudistusta tehdään maakuntatasoista yhteistyötä Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisen, ohjauksen ja yhteistyön kehittämisessä. Tulevaisuuden sote-keskus muodostuu terveys- ja hyvinvointikeskusten, perhekeskusten ja senioripalveluiden tarjoamista palveluista.
Mikä on ehdokkaiden kanta sote-uudistukseen?
Ehdokkaiden näkemykset sote-uudistuksesta ovat jossain määrin jakautuneita. Jotkut näkevät koko uudistuksen turhana ja toiset taas välttämättömänä. Useimmissa vastauksissa nousee esille huoli rahoituksen riittämisestä kunnollisten sote-palveluiden järjestämiseen. Tuleva valtuustokausi näyttänee, miten uusi malli toimii ja otetaanko esimerkiksi terveyskeskus- ja laboratoriomaksuja jälleen käyttöön. Kokosimme ehdokkaiden kantoja kuuden teeman alle:
- Uuden sote-mallin rahoitusjärjestelmä voi osoittautua ongelmalliseksi: Antti Kaajakari, Terhi Ainiala, Yrjö Hakanen, Maija Hakanen, Susanna Vilkamaa, Joonas Lyytinen, Pertti Kurkela, Janne Koivunen, Sini Korpinen, Anna Vuorjoki, Hilkka Ahde, Sanna Vesikansa, Anne Herzig, Viktoria Welling
- Uudistus on tarpeeton Helsingissä: Kristiina Ilvonen, Hannu Oskala
- Uudistus on välttämätön: Pauli Jokinen
- Uudistus saattaa heikentää sote-palveluja Helsingissä: Tapio Klemetti, Otto Meri, Juha-Pekka Partanen, Eeva-Maria Asukas
- Tärkeää on, että lähipalvelut säilyvät: Peppi Tervo-Hiltula, Janne Selin, Tapio Solonen, Tiina Rytky
- Asiakasmaksuja ei pidä palauttaa: Meri Valkama, Björn Månsson
Lisäksi yksittäisillä ehdokkailla oli kantoja, jotka eivät sopineet mihinkään edellä mainituista teemoista:
Anne Vuori: En kannata esitettyä mallia. Helsingin on pystyttävä turvaamaan ne peruspalvelut, jotka jäävät kunnan vastuulle Soten siirryttyä hyvinvointialueen vastuulle.
Marjut Ollitervo: En ole perehtynyt tähän asiaan. Olen pyrkimässä kaupunginvaltuustoon, ja tästä ei päätetä valtuustossa. Jos asiaan pitäisi ottaa valtuutettuna kantaa, kuuntelisin asiantuntijoiden perusteluja ensin.
Liisa Lotta Tarvainen-Li: Helsingin sote-palveluihin ei tule uudistuksen myötä suuria muutoksia. Keskeistä on tarjota laadukkaita ja helposti saavutettavia palveluita sekä kehittää digipalveluja laadun ja saavutettavuuden varmistamiseksi. Uudenmaan erillisratkaisu antaa alueelle joustavan mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon. Tärkeintä on päättää pitkällinen rakenneuudistusten käsittely ja kehittää palvelutarjontaa.
Herkko Miettinen: Voimassa oleviin erva-alueisiin pohjautuva sote näyttää lupaavalta.
Arto Dahlman: Helsinki pärjää omana sote-alueenaan.
Arto Helenius: Odotan mielenkiinnolla, kuinka järjestelmä saadaan toimimaan.
Teksti: Susan Wilander
Kuva: Johanna Kannasmaa/Helsingin kaupungin aineistopankki
