Lähikoulun lakkauttaminen on sitä todennäköisempää, mitä vähemmän valtuutettuja asuu koulun läheisyydessä.
Koulun lakkauttaminen johtaa valikoivaan muuttoliikkeeseen siten, että suurituloiset asukkaat muuttavat naapurustosta pois. Muuttoliike voi entisestään kasvattaa alueellista epätasa-arvoa kunnanvaltuustoissa. Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimus osoittaa, että matalan koulutus- ja tulotason naapurustot ovat aliedustettuina kunnanvaltuustoissa.
Ehdokkaille ääniä omasta naapurustosta
Tutkimuksessa havaittiin, että kuntavaaliehdokkaat saavat selvästi enemmän ääniä omasta naapurustostaan verrattuna kunnan muihin alueisiin.
– Aliedustus johtuu todennäköisesti pienituloisten muita alhaisemmasta äänestysaktiivisuudesta yhdistettynä siihen, että usein äänestetään oman naapuruston ehdokkaita. Tämä on uusi ja kiinnostava löydös, koska Suomen vaalijärjestelmä ei sinänsä pakota äänestämään oman alueen ehdokasta ja koska tällainen äänestyskäyttäytyminen luo valtuutetuille kannustimia suunnata julkisia varoja omiin naapurustoihinsa, sanoo apulaisprofessori Tuukka Saarimaa.
Tutkimus paljasti myös, että naapuruston poliittinen edustus vaikuttaa naapuruston palvelutasoon. Asiaa tutkittiin koulujen lakkauttamisten avulla. Mitä vähemmän valtuutettuja asui koulun läheisyydessä, sitä todennäköisemmin se lakkautettiin vaalikauden aikana.
Paikallisdemokratian merkitys keskeinen
Tutkimuksen perusteella koulujen lakkauttamisen vaikutus alueelliseen tasa-arvoon on paljon monimutkaisempi kuin on aiemmin ymmärretty.
– Paikallisdemokratian merkitys on keskeinen sekä koulujen sulkemisten syissä että niiden seurauksissa. Meidän on syytä pohtia huolellisesti, miten äänestämisen, vaalijärjestelmän ja asuntopolitiikan kautta voisimme tehokkaasti vaikuttaa alueellisen epätasa-arvoon, tiivistää professori Janne Tukiainen. Tutkimuksessa hyödynnettiin yksityiskohtaista aineistoa kuntavaaliehdokkaiden asuinpaikoista sekä koulujen sijainneista ja lakkauttamisista kolmen valtuustokauden ajalta vuosilta 2005–2017.
Kysyimme ehdokkailta mitä paikallisia asioita he aikovat ajaa valtuustossa. Useimmille ehdokkaille tärkeimpiä olivat lähiluonto, terveyspalvelut ja koulut. Näiden lisäksi nousi esiin joukko muita paikallisia tarpeita.
Antti Kaajakari sen sijaan haluaa tarkastella kaupunkia aina kokonaisuutena: ”Jos jotain politiikassa kavahdan, niin se on kaikki siltarumpupolitikointiin viittaava. Mikäli tulen valituksi en tule ajamaan yhden alueen asioita yli toisen alueen.”
Nimeä yksi erityisesti Oulunkylää ja sen lähialueita koskeva asia, jonka eteen aiot työskennellä valtuustossa?
Lähiluonnon säilyttäminen, erityisesti Keskuspuisto: Ville Jalovaara, Kristiina Ilvonen, Terhi Ainiala, Marianne Heinonen, Maija Hakanen, Marjut Ollitervo, Anne Herzig, Sanna Vesikansa, Anne Vuorjoki
Terveyspalvelut ja paikalliset terveysasemat: Ville Jalovaara, Peppi Tervo-Hiltula, Yrjö Hakanen, Viktoria Welling, Eeva-Maria Asukas
Koulut ja koulutus: Meri Valkama, Peppi Tervo-Hiltula, Herkko Miettinen
Lähipalvelut yleensä: Tapio Klemetti, Anne Vuori, Pauli Jokinen
Liikenneturvallisuus: Peppi Tervo-Hiltula, Susanna Vilkamaa
Raide-Jokerin ja bulevardisoinnin mahdollistama alueen kehittäminen sekä joukkoliikenneyhteydet: Joonas Lyytinen, Björn Månsson, Arto Dahlman
Oulunkylän urheilupuiston kunnostaminen: Otto Meri, Tiina Rytky
Lasten ja nuorten paikallinen tukeminen: Liisa Lotta Tarvainen-Lii
Oulunkylän asemanseudun ja Ogelin kauppakeskuksen kehittäminen: Janne Koivunen, Sini Korpinen
Uudis- ja täydennysrakentamisen järkevöittäminen: Pertti Kurkela, Arto Helenius
Asukkaiden osallisuuden kehittäminen: Terhi Ainiala
Oulunkylän oman identiteetin ja viihtyisyyden säilyttäminen: Janne Selin, Hilkka Ahde, Juha-Pekka Partanen, Tapio Solonen
Teksti: Susan Wilander
