Korona-aika on koetellut helsinkiläisiä monella tavalla. Kaikkia sen vaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta henkisiä ja taloudellisia vaikutuksia tulee varmasti olemaan. Kysyimme ehdokkailta, miten kaupunki tulee näistä vaikutuksista selviämään. Tuki lapsille ja nuorille sekä kulttuurille ja pienyrityksille nousi ymmärrettävästi kärkeen useimpien ehdokkaiden vastauksissa. Helsingin uskotaan selviävän korona-ajasta hyvin, kunhan panostetaan niin ihmisten kuin taloudenkin toipumiseen.
Erityisesti lapset ja nuoret tarvitsevat tukea
Meri Valkama: Helsinki on rikas kaupunki, minkä osoittaa sen vuodesta toiseen tekemä massiivinen ylijäämä (viime vuonna 569 miljoonaa euroa). Meillä on varaa pitää huolta aivan kaikista – niin pandemian aikana kuin sen jälkeenkin. Tärkeintä on, ettei yksikään lapsi tai nuori putoa turvaverkkojen ulottumattomiin, ja se taataan satsaamalla varhaiskasvatukseen, koulutukseen, neuvola- ja mielenterveyspalveluihin sekä niiden nopeaan saatavuuteen. Seuraavasta valtuustosta on kiinni, miten tämä toteutuu.
Antti Kaajakari: Palveluihin pitää panostaa. Kun Eurooppa elvyttää ja valtio elvyttää niin satojen miljoonien vuosittaista ylijäämää tekevä Helsinki paitsi alibudjetoi palveluitaan, ei myöskään harrasta elvyttävää talouspolitiikkaa. Kriisin keskellä säästäminen on sekä huonoa talouspolitiikkaa että inhimillisesti kestämätöntä. Panostukset monien SOTE-palveluiden riittävyyteen ja koulutukseen ovat sijoituksia tulevaisuuteen, jotka maksavat itsensä takaisin. Kurjistamalla ei luoda tulevaisuuden hyvinvointia.
Ville Jalovaara: Helsinki on toistaiseksi selvinnyt koronasta taloudellisesti kohtalaisesti. On tärkeää, että rokotukset nyt etenevät nopeasti. Koronasta eniten kärsineet alat, kuten kulttuuri, ravintolatoiminta ja matkailuala tarvitset valtion ja kaupungin taloudellista erityistukea vielä epidemian hellittämisen jälkeen. Julkisten toimien ohella voimme osaltamme auttaa näiden alojen elpymistä käyttämällä edellä mainittuja palveluita, kun se on jälleen rajoitusten purkamisen jälkeen mahdollista.
Kristiina Ilvonen: Helsingillä on onneksi hyvä taloudellinen tilanne, joten jos epidemia nyt rauhoittuu voi olla, että emme tarvitse erillisiä toimenpiteitä selvitäksemme. Mediassa on erityisesti nostettu esiin huoli nuorten pahoinvoinnista ja koronan aikana rajoitukset ovat koskeneet erityisesti nuorten harrastustoimintaa. Kaupungin tulee huolehtia, että meillä on tarjolla matalan kynnyksen tukea nuorille, jotta he pääsevät takaisin jaloilleen.
Terhi Ainiala: Korona-aika on lisännyt eriarvoistumista ja syrjäytymistä. On järkevää panostaa koulutukseen, terveyspalveluihin ja erityisesti matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin. Hoitovajeesta syntyneet jonot on purettava, ja sote-palvelujen riittävyydestä tulee kaikkiaan pitää huoli. Talouden osalta tulee pitää yllä Helsinkiä, joka kykenee tuottamaan kasvua, jolla velkaantuminen katetaan. Kaupungin tulee olla yrityksille ja asukkaille houkutteleva, jotta uusia työpaikkoja syntyy.
Pauli Jokinen: Uskon, että elinvoimainen kaupunki selviää hyvin. Mutta erityisesti etäkoulun kuluttamiin ja syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin pitää kiinnittää huomiota. Yhtään sukupolvea ei saa hukata!
Viktoria Welling: Talous kyllä lähtee nousemaan, kun koronarajoitusten vähentymisten myötä kulutus alkaa lisääntyä. Sen sijaan lasten, nuorten ja yksinäisten, ja etenkin yksinäisten vanhusten henkinen puoli on ollut koetuksella. Lapsilla ja nuorilla on ollut paljon turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, joihin pitäisi puuttua heti lisäämällä mielenterveyspalveluja. Vanhuksille matalan kynnyksen tukitoimia, esim. juttukavereita puhelinpalveluna.
Pertti Kurkela: Helsingin tulisi antaa riittävän suuret resurssit kaikkien niiden tahojen tukemiseen, jotka ovat epidemiasta kärsineet. Lapset ja vanhukset ovat mielestäni etusijalla. Koronan haittavaikutuksia lievennetään ja korjataan nimenomaan tukemalla, ei leikkaamalla.
Anne Vuori: Kaupungin on turvattava kuntalaisten peruspalvelut ja osoitettava lisäresursseja erityisesti nuorten ja vanhusten palveluihin.
Susanna Vilkamaa: Epidemia-aika on lisännyt nuorten pahoinvointia. Tarvitaan lisäinvestointeja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, oppimisen tukitoimiin sekä koulujen ja sosiaalitoimen väliseen yhteistyöhön. Työpaikkojen turvaamiseksi ja konkurssien välttämiseksi kaupungin tulee vahvistaa yhteistyötä epidemiasta kärsineiden alojen yritysten kanssa.
Joonas Lyytinen: Koronavuosi on vaikuttanut helsinkiläisiin monin tavoin. Toipumisessa on tärkeää huomioida erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointi ja etäopetuksen aiheuttamat mahdolliset haasteet oppimisessa.
Eva-Maria Asukas: Helsinki selviää koronan aiheuttamista henkisistä vaikutuksista panostamalla matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin ja tukemalla etäopiskelun takia opiskelutahdista pudonneita lapsia ja nuoria. Taloudellisista vaikutuksista Helsinki voi selvitä lieventävin toimin lisäämällä työpaikkoja sekä varmistamalla nuorten pääsy opintoihin tai työelämään.
Hilkka Ahde: Välttämällä leikkaukset kaikkein haavoittuvimpiin ryhmiin, eli lapsiin ja nuoriin. Resurssoimalla lastensuojeluun ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, ryhmäkokojen pienentämiseen sekä lasten ja nuorten maksuttomaan harrastustoimintaan. Kulttuurin tervehdyttävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin tiedetään, siksi kunnan tulee tukea kulttuuri- ja liikuntapalveluiden toimijoita. On hienoa, että kaupungin henkilöstön palkitseminen koronavuodesta tapahtuu kulttuuri- ja liikuntasetelillä.
Myös kulttuuri ja yritykset tarvitsevat tukea
Björn Månsson: Panostamalla oppilashuoltoon, ja vanhusten hyvinvointiin. Tukemalla erityisiin vaikeuksiin joutuneita aloja, kuten kulttuuria, pienkauppoja ja ravintoloita. Jokainen voi kantaa omaa vastuutaan.
Hannu Oskala: Kaupunki on ikuinen, se selviää. Mitä pikemmin rajoitukset poistuvat, sitä nopeammin ja vähemmin vaurioin, esim. kulttuuriala haluaisi vaan päästä töihin. Erikseen meidän tulee tukea mm. nuoria satsaamalla lisää koulutukseen ja myös tukeen, kuten mielenterveyspalveluihin.
Liisa Lotta Tarvainen-Li: Valtion tulee tukea enemmän pieniä ja keskisuuria yrittäjiä sekä rajoitusten jatkuessa löytää uusia ratkaisuja pitää yritykset auki ja kasvattaa asiakaskuntaa. Koronan aiheuttamat henkiset ja koulutusta koskevat vaikutukset tulevat erityisesti nuorten kohdalla näkymään viiveellä. Pandemian vaikutukset ovat yltäneet myös aikuis- ja vanhusväestön harrastustoimintaan ja tapaamisoikeuteen. Kunnan tulee tarjota tukea ja apua pandemian aiheuttamaan yksinäisyyteen ja muihin sosiaalisiin ongelmiin.
Janne Selin: Kohdentamalla tukitoimia sinne missä niitä tarvitaan. Helsingin mahtava kulttuurielämä ja lasten ja nuorten hyvinvointi on ollut koetuksella. Ihmisten mahdollisuutta kohdata ja tulla kohdatuksi tulee tukea, yksinäisyys on ollut monelle pitkä.
Sini Korpinen: Avain on siinä, että pystytään luomaan talouskasvua. Ollaan houkutteleva yrityksille ja tuetaan perustamaan uusia yrityksiä, jotka sitten työllistävät ihmisiä. Tästä syntyy verotuloja, joilla voidaan rahoittaa palveluita.
Juha-Pekka Partanen: Helsingillä on toimiva rakenne ja vakaa taloustilanne. Yritys- ja yhdistystoimintaa tulee tukea ja ahkeruuteen kannustaa. Meillä täytyy olla samalla luottamus, että myös kaupunki pitää vaikeimmassakin asemassa olevista huolta ja varmistaa tarvittavat tukitoimet.
Tiina Rytky: Kaikki helsinkiläiset on rokotettava mahdollisimman nopeasti. Sen jälkeen voidaan asteittain avata kaupunkielämää ja palata normaaliin kanssakäymiseen. Helsinki teki viime vuonna positiivisen tuloksen, mikä johtui osaksi valtion koronatuista. Vahvan taloudellisen aseman vuoksi voimme perua koulutukseen tehdyt leikkaukset ja pystymme elvyttämään kulttuuri- ja tapahtuma-alaa. Lapset ja nuoret tarvitsevat erityishuomiota.
Sanna Vesikansa: Korona-aika on ollut rankkaa monille. Akuutin epidemian väistyessä on hoidettava väliin jääneet asiat kuten terveystarkastukset ja uimakoulut. Toisaalta se tarkoittaa erityisiä panostuksia kaupunkilaisille, joille aika on ollut erityisen raskas. Etäkoulussa olleet tarvitsevat lisäopetusta, iäkkäät liikuntaa ja kulttuuria. Myös kulttuuri- ja tapahtuma-alaa on tuettava. Koronan vaikutusten arviointi, selkeät panostukset ja kaupungin jälleenrakentaminen on uuden valtuuston tärkeä tehtävä.
Muistetaan lähiluonto
Yrjö Hakanen: Korona-aika on nostanut esille julkisten palvelujen, lähipalvelujen, kulttuurin ja lähiluonnon ison merkityksen. Näitä pitää vahvistaa. Helsingillä on siihen varaa, tekihän kaupunki viime vuodeltakin ylijäämää 500 miljoonaa euroa. Ylijäämistä on ohjattava lisää rahaa etenkin peruspalveluihin, työllistämiseen ja henkilöstön työehtojen parantamiseen. Se on tärkeää myös eriarvoisuuden torjumiseksi. Lisäksi on lopetettava rakentaminen asukkaille tärkeille viher- ja virkistysalueille.
Marjut Ollitervo: Ensisijaisesti kuuntelisin ja harkitsisin asiantuntijoiden ehdotuksia. Ratkaisu vaatii varmasti monia eri toimia. Yksi asia on lähiluonnon vaaliminen. Pandemia-aikana lähiluonto on osoittautunut elintärkeäksi kaupunkilaisille. Myös rakennettu ympäristö on saatettava ihmiselle terveellisemmäksi ja kestävämmälle pohjalle esim. vähentämällä melua. Talouden osalta Helsinki on tehnyt viimeiset vuodet reilusti ylijäämää.
Yhteistyöllä ja solidaarisuudella selvitään
Peppi Tervo-Hiltula: Meidän tulee tukea eri ihmisryhmiä. Koulutuksesta ei saa leikata ja työntekeminen tulee mahdollistaa esimerkiksi päivähoitopaikkojen kautta. Selviämme tekemällä yhteistyötä ja katsomalla tulevaisuuteen. Se voi tarkoittaa myös verojen nostoja tai tukien tarkasteluja.
Maija Hakanen: Solidaarisuudella. Tuetaan niitä, jotka eniten tarvitsevat tukea. Käyttämällä kaupungin “pahan päivän varalle säästämiä” satoja miljoonia nyt, kun niitä tarvitaan.
Marianne Heinonen: Yhteisöllisyydellä, järkevällä taloussuunnittelulla ja varmistamalla heikommassa asemassa olevien palvelut ja tuen. Päätöksenteossa pitää huomioida työllisyyden parantaminen ja yrittäjyyden vahvistaminen. Moni yrittäjä on joutunut kärsimään koronan ja erilaisten rajoitusten vaikutuksista. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tulemme näkemään koronan vaikutukset vielä pitkään ja se pitää huomioida seuraavien vuosien aikana eri palveluissa ja budjetoinnissa.
Hoitovelka on hoidettava
Anne Herzig: Mielestäni kaupungin on nyt elvytettävä velalla, niin ikävää kuin se onkin, että saadaan kasvu käyntiin. Kaikki toiminta, joka lisää työllisyyttä, vähentää koronakriisin pahoinvointivaikutuksia. Kaupungin on myös huolehdittava koulutus- ja hoitovelasta, joka on syntynyt koronaepidemian aikana.
Janne Koivunen: Koronaepidemian vuoksi on syntynyt hoitovelkaa. Kaupungin tulee luoda koronaepidemian jälkeinen strategia hoitovelan korjaamiseksi ja palveluiden turvaamiseksi. Koronaepidemia on aiheuttanut paljon yksinäisyyttä ja muita sosiaalisia haasteita. Tämän vuoksi Helsingin tulee turvata kuntalaisten pääsy koronaepidemian jälkeen muun muassa mielenterveyspalveluihin.
Panostetaan palveluihin
Tapio Klemetti: Kehitetään palveluja niin, että niissä tunnistetaan koronan aiheuttama uupumus. Kehitetään ja resurssoidaan palveluja niin, että niillä voidaan mahdollisimman hyvin helpottaa koronan aiheuttamaa uupumusta. Kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisen ehkäisyyn.
Anna Vuorjoki: Koronarajoitukset ovat lisänneet köyhyyttä, työttömyyttä, yksinäisyyttä, mielenterveyden pulmia, koululaisten oppimisen haasteita sekä monia muita sosiaalisia ongelmia. Kaupungin työntekijöillä on kuitenkin paljon osaamista, miten voidaan auttaa vaikeuksiin joutuneita kaupunkilaisia. Nyt onkin tärkeää satsata palveluihin ja lisätä esim. mielenterveyshoitoa, sosiaalityön resursseja ja oppimisen tukea. Nyt ei ole leikkausten aika, vaan ne vain pitkittävät ja pahentavat kriisin vaikutuksia.
Kevennetään kunnallisverotusta
Otto Meri: Koronaepidemia on vaikuttanut merkittävällä tavalla kaupungin asukkaisiin. Taloudellisen elpymisen näkökulmasta olisi perusteltua keventää kunnallisverotusta ja näin lisätä helsinkiläisten taloudellista hyvinvointia ja palveluiden kysyntää. Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden avaaminen heti kun se on terveyden näkökulmasta mahdollista, helpottaa kaupunkilaisten henkistä palautumista pitkään kestäneestä poikkeustilasta.
Harrastukset, matkailu, oikea asenne auttavat
Herkko Miettinen: Korona on tapahtunut. Koulutukseen ja harrastustoimintaan panostamalla voidaan pienentää taakkaa, jonka tulevaisuuden veronmaksajat maksavat.
Arto Dahlman: Uskon, että hyvin. Meillä on talous kunnossa ja kaupunkilaiset innostuvat varmasti kuluttamaan. Toivotaan matkailun aukeamista, joka tuo lisää tuloja.
Tapio Solonen: Helsinki on tuottanut monia vuosia voittoa, siitä voi hyvin ottaa siivun, jolla korjata koronan haittavaikutuksia.
Arto Helenius: Oikealla asenteella. Uskon, että kesä helpottaa niin tautilannetta kuin harrastusmahdollisuuksia. Ja syksyllä pääsemme jo melko normaalisti avaamaan palvelut ja tapahtumat, myös kulttuurisaralla.
Teksti: Susan Wilander
