Helsingissä rakennetaan vilkkaasti. Pakilassa tontinostajat kiertelevät talo talolta myyntihaluja kyselemässä. Mutta Pakilassa olevan pientalotontin oikeaa hintaa on vaikea määritellä.
Keskeinen tekijä tontin arvon määrityksessä on tontille asemakaavassa vahvistettu rakennusoikeus eli rakennustehokkuus ja tontille rakennettavissa olevien asuntojen luku.
Pakilan ja Paloheinän asemakaavan mukaan alueella on paikasta riippuen voimassa tonttitehokkuudet et=0,25 tai 0,30 eli tontille voi rakentaa 25-30 prosenttia tontin pinta-alasta yksikerroksisena asuinrakennuksena.
Helsingin kaupunginvaltuuston vahvistaman uuden yleiskaava 2016:n mukaan Pakilan rakentamistehokkuus nousisi. Uusi korttelikohtainen tehokkuus voisi olla ek=0,40. Yleiskaavan antama rakentamisen lisämahdollisuus voidaan tulkita suoraan laadittavassa asemakaavassa tai erillisissä suunnitteluperiaatteissa eli kaavoitusohjeissa.
Helsingin kaupunkisuunnittelu laatii syksyn aikana Länsi-Pakilaan suunnitteluperiaatteet eli kaavoitusohjeen. Valmistelun eri vaiheissa on normaalit kuulemiset eli meillä on tilaisuus vaikuttaa ohjeen sisältöön. Keinoina olisivat lausuntojen antaminen kaupunkisuunnittelun tekemiin esityksiin ja kaupunkisuunnittelun nettityökalu “kerro kartalla” sekä aktiivinen osallistuminen kaavoitusohjetta esitteleviin tilaisuuksiin.
Pakila-Seura ja Pakilan kiinteistönomistajain yhdistys ovat jo useaan kertaan pyrkineet järjestämään yhteisen yleisötilaisuuden, jossa kaupunkisuunnittelu esittelisi Yleiskaava 2016:n vahvistamien mahdollisuuksien tulkintaa ja soveltamista käytäntöön. Sitä puoltaa myös se, että yleiskaava 2016:n tulkintaa koskeva kaavoitusta ohjaava suunnitteluperiaatteiden laadintaprosessi on vasta nyt päässyt vauhtiin.
Alueemme kaava-arkkitehti Ann-Charlotte Roberts on lupautunut alustamaan tilaisuudessamme “Pohjois-Helsingin pientaloalueiden täydennysrakentamisen mahdollisuuksista” ja vastaamaan kysymyksiin, mutta pandemia on estänyt tilaisuuden pitämisen. Yritämme nyt järjestää tilaisuuden ehkäpä marraskuun puolivälin paikkeilla.
Palaan alkuun. Tilanne tonttien rakennusoikeusmääräysten osalta on vielä täysin auki ja tonttien arvoa on vaikea määrittää. Suosittelenkin tontin myymisen lykkäämistä puolella vuodella. Jos tontin arvon määrittämistä ei voida odottaa, kiinteistövälittäjältä voidaan pyytää hinta-arviota.
Raimo Rahkonen
Pakila-Seuran pj.
Kuva: Esko Lukkari
Työryhmä seuraa yleiskaavan toimeenpanoa
Pakila-Seura ja Pakilan kiinteistönomistajain yhdistys ovat perustaneet työryhmän valmistamaan selvityksiä ja kannanottoja Pakila-Seuran ja Pakilan kiinteistönomistajain edunvalvontatyötä varten.
Työryhmä keskittyy Helsingin kasvusta nouseviin ilmiöihin, kuten yleiskaava 2016:n toimeenpanoon ja Länsi-Pakilan kaavoitusohjeen sisältötavoitteisiin sekä Pakila-Seuran ja Pakilan kiinteistönomistajain jäsenten ja alueen asukkaiden informointiin.
Kaupungille asemakaavaa muuttavat ja täydentävät suunnitteluperiaatteet ovat rationalisointitoimenpiteitä. Rakennuslupahakemusten käsittelyyn kuluu vähemmän aikaa, kun rakentamisen kriteerit on määritetty jo etukäteen ja ne koskevat samanaikaisesti mahdollisesti useampaa kaavoitushanketta.
Rakennusluvan hakijalle suunnitteluperiaatteet merkitsevät avoimuutta. Rakennushankkeen suunnittelu voidaan käynnistää aiemmin ja riskittömämmin. Avoimuus vähentää tyytymättömyyttä viranomaispäätöksiin ja tarvetta valittamiseen. Kun prosessi nopeutuu, säästyy rahaakin.
Rakentamisen lainsäädännössä on käynnissä kokonaisuudistus, mutta milloin se valmistuu, sitä ei vielä tiedetä. Uudistuksessa pyritään mm. vähentämään rakentamiseen liittyvien lupien määrää, byrokratiaa ja kustannuksia.
Länsi-Pakilan kaavoitusohje pyrittäneen saamaan valmiiksi kuulemisineen puolen vuoden kuluessa. Kaavoitusohjetta tarvitaan pikaisesti eikä rakennuslain kokonaisuudistusta pidä jäädä odottamaan, vaan ottaa sen tavoitteet ja valmiit osat mahdollisuuksien mukaan huomioon ohjetta valmisteltaessa.
Pakila-Seura ry on tehnyt v 2012 ja v 2016 alueellaan laajahkot asukaskyselyt. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet asukkaat arvostivat ensisijaisesti alueen luonnonläheisyyttä ja pientalovaltaisuutta. Ne ovat olleet perusteita alueelle muuttamiseen ja täällä pitkään asumiseen.
Sisäisiä julkisia puistoja alueella ei juuri ole. Jokainen omakotitontti on vanhoine puineen ja istutuksineen osa asukkaiden arvostamaa luontoa. Luontosuhteen säilyttäminen tulisi olla lähtökohta tonttien voimassa olevien asemakaavojen mukaisessa lisärakentamisessa ja vanhoja rakennuksia korvaavassa uudisrakentamisessa.
Vireillä olevien suunnitteluperiaatteiden ja niiden mukaan toteutettavien asemakaavojen sekä rakennusvalvonnan rakennusluvan tulkintojen tulisi sisältää selkeät määritykset luonnon ja lisärakentamisen yhteensovittamiseksi. Kaksikerroksinenkin rakentaminen on yksi keino tontin luonnonmukaisen säilyttämiseksi.
Teksti: Simo Sankari ja Matti Enroth
