Kaksi veräjälaaksolaista, Marinka Räsänen ja Outi Mononen, päättivät perustaa Vertsun Kohtaamon tuomaan alueen asukkaita yhteen ja lisäämään yhteisöllisyyttä. Seurahuoneen liityttyä projektiin keksittiin hyödyntää asukastalon viljelypalstaa ja niin oli Lasten puutarhakerho syntynyt.
Helsingin kaupungin yhdyskuntatyöntekijästä ja Seurahuoneen työntekijöistä oli paljon apua projektin käynnistymisessä Veräjämäessä.
– Täällä on paljon taloja, monikulttuurisuutta ja eri taloissa asuvat ihmiset eivät ehkä oikein kohtaa. Outi on opettaja ja minäkin olen valmistunut opettajaksi, joten meillä on kokemusta lasten kanssa toimimisesta. Seurahuone vinkkasi, että Kekkilällä on Kasvatetaan iloa -hanke, josta voi pyytää multa-avustusta yhteisöllisyyttä lisääville projekteille. Haimme avustusta ja saimme 240 litraa multaa, Marinka Räsänen kuvailee Lasten puutarhakerhon syntyä. Puutarhan hoito oli Räsäselle ja Monoselle jo tuttua oman palstaviljelmän kautta.
Kaupungin vinkeistä oli paljon hyötyä käytännön toteutuksessa.
– Stadin safka tuli mukaan Seurahuoneen kautta. He tarjosivat mahdollisuutta tilata sieltä hävikkiruokaa eväiksi lapsille. Tämä on ollut tiivistä yhteistyötä kaupungin kanssa, Marinka Räsänen kertoo. Kerhon apuna olivat myös asukastalojen viljelyohjaajat Eija Nyman ja Mounir Ben. Eija Nyman toimi täti Lehtivihreänä, joka kävi kertomassa lapsille kasveista ja hyönteisistä. Nyman ja Ben tekivät myös sellaisia hoitotöitä, joita lapset eivät voi tehdä, kuten palstan reunojen trimmausta.
Kerhoa mainostettiin kaikkiin alueen taloihin jaetuilla julisteilla ja pihalla tutuilta lapsilta kyselemällä. Kaksi kymmenen hengen ryhmää tulikin lopulta nopeasti täyteen. Yksi ryhmä kokoontui tiistai aamupäivisin ja toinen torstai-iltaisin. Nuorin kerholainen oli kaksivuotias ja vanhin neljätoista, suurin osa lapsista oli kuitenkin alakouluikäisiä.
– Halusimme, että mukana olisi vähän eri-ikäisiä lapsia, jotka voivat auttaa toisiaan. Jos on vain koululaisia, voi toki tehdä erilaisia asioita. Kun mukana on näitä pienempiä, se on heillekin mielekästä, isommat voivat auttaa heitä ja se toimi oikein hyvin. Pienimmät olivat paikalla vanhempien kanssa, Marinka Räsänen kertoo. Kerhossa oli kaksi ohjaajaa ryhmää kohti, mikä osoittautui aika työlääksi kesän mittaan. Ensi kesänä mukaan halutaan enemmän ohjaajia ja vieläkin laajemmin eri taustaisia kerholaisia.
Ruokaa omasta maasta
Eija Nyman ja Mounir Ben auttoivat kerhon ohjaajia perustamaan kasvilavat ja kuljettamaan kottikärryillä 60 multasäkkiä palstalle. He kävivät myös yhdessä hankkimassa siemenet.
– Sitten lapset pääsivät kylvämään siemeniä: porkkanaa, herneitä, erilaisia yrttejä, avomaankurkkua, auringonkukkaa, pinaattia, perunaa, papuja ja härkäpapua sekä joitain valmiita taimia; mansikkaa ja sipuleita laitettiin myös, Marinka Räsänen kertoo. Kuuma ja kuiva kesä lisäsi kasteluntarvetta ja sitä tehtiin niin kerhossa kuin välipäivinäkin sekä asukastalojen viljelyohjaajien että kerholaisten vanhempien toimesta.
– Kylvöjen jälkeen koristeltiin palstaa, maalattiin kiviä ja tunnistettiin kasveja. Välillä käytiin kiertämässä pieni lenkki ja haettiin hernekeppejä, kun herneet alkoivat kasvaa. Porkkanoita harvennettiin ja perunoita mullattiin eli kaikkea tehtiin mitä kasvimaan hoitoon kuuluu. Meillä oli myös juhannusjuhla, johon oli tehty itse kasvatetuista raparpereista mehua ja hilloa, joita syötiin pannukakun kanssa. Nokkoslannoitettakin tehtiin. Rakensimme myös linnunpelättimen palstalle. Lopuksi pidettiin sadonkorjuujuhla. Kasveiksi valittiin helposti säilöttäviä, kivoja kerättäviä ja syötäviä lajeja lasten omat ehdotukset huomioiden, Marinka Räsänen sanoo.
Kerho oli menestys – sekä vanhemmat että lapset nauttivat siitä. Kerho oli myös hyvin intensiivinen kokemus – tekemistä oli paljon. Kaikki kuitenkin osallistuivat mielellään, myös vanhemmat.
– Siitä tuli olo, että se on yhteinen palsta, kaikki antoivat siihen oman panoksensa ja kaikki saivat siitä myös palstan antia. Jäi tunne, että tätä pitää saada lisää, yhdessä tehdään jotain – lapset edellä, mutta kaikkien tuki mukana, Marinka Räsänen kuvailee.
Suunnitelmissa on jatkaa kerhoa ensi kesänä. Kiinnostuksesta voi ilmoittaa jo nyt, erityisesti jos on kiinnostunut tulemaan kerhon ohjaajaksi. Yhteyttä voi ottaa Marinka Räsäseen marinka.rasa@gmail.com tai Seurahuoneen Elina Pentikäiseen elina.pentikainen@hel.fi. Stadin asukastaloilla on kaksi muutakin viljelypalstaa, Pihlajamäessä ja Lapinlahdessa. Pihlajamäen osalta voi olla yhteydessä Satu Punjuun satu.punju@hel.fi ja Lapinlahden osalta Jaana Turpeiseen jaana.turpeinen@hel.fi.
Teksti: Susan Wilander
