Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit -lehti

Uutiset

Kaupunkiviljely tukee ruoan saatavuutta

nainen, mies ja lapsi hoitamassa kasveja

Kaupunkiviljely ei välttämättä vaadi omaa pihaa tai parveketta. Kokeilussa mukana olleen vantaalaisen pilottikerrostalon asukkaat pääsivät tutustumaan, miten viljely onnistuu myös sisätiloissa. Kuva: Markku Laine

Nykyisten tietojen mukaan vuonna 2050 tullaan tarvitsemaan kolmen maapallon resurssit tuottamaan kaikki tarvittava hyvinvointi. Siihen mennessä ruoantuotannon tarve tulee tuplaantumaan. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) koordinoimassa kiertotaloushankkeessa testattiin kerrostaloympäristöön sopivia kaupunkiviljelyratkaisuja.

Kaupunkiviljely ei välttämättä vaadi omaa pihaa tai parveketta. Kokeilussa mukana olleen vantaalaisen pilottikerrostalon asukkaat pääsivät tutustumaan, miten viljely onnistuu myös sisätiloissa.

Jokainen voi kaupunkiviljelijänä lisätä ruokaturvaansa

Kaupunkiviljely on paitsi mukava harrastus, myös osa tulevaisuuden ruokaturvaa. 6Aika: CircularHoodFood -hankkeen loppuseminaarissa tilaisuuden kunniapuhuja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen toteaa kaupunkiviljelyn olevan ajankohtainen ja oleellinen osa kestävää ruokajärjestelmää.
– Jos muistetaan sota-ajalta, niin itseasiassa kaupungissa tuotettu ruoka vastasi reippaasti yli puolesta siitä ruoasta ja ruokahuollosta, mitä tarvittiin. Nykytietämyksen valossa kykenisimme tuottamaan kaupungeissa noin kolmanneksen kaupunkien tarvitsemasta ruoankulutuksesta. Suurten kestävyyshaasteiden edessä huoltovarmuutta voi parantaa myös korttelitasolla, kertoo Pietikäinen.

Lähiruoan etuja ovat pienemmät kuljetus- ja varastointitarpeet. Kaupunkiviljelyllä voidaan tukea kaupunkien tavoitetta vihreään infraan siirtymisessä sekä parantaa kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja pölyttäjien olosuhteita. Sisätiloissa tapahtuvan kerrosviljelyn hyötyjä ovat veden ja ravinteiden säästö, mutta haasteena on tuotannon energiaintensiivisyys. Kaupunkiviljely lisää parhaimmillaan myös asukkaiden ymmärrystä ruoan tuottamisesta, mikä puolestaan kasvattaa ruoan arvostusta.
– Kaupunkiviljelyä voidaan synnyttää myös yhteisöllisyyttä, alueellista vetovoimaa ja tasa-arvoisuutta. 6Aika: CircularHoodFood -hankkeen tuotoksena syntyi muun muassa kaupunkiviljelyopas taloyhtiöille ja ”Koko talo viljelee – kaupunkilaisten viljelykurssi”, jossa kerrotaan, miten uusia viljelyratkaisuja voi ottaa käyttöön kerrostaloissa laajamittaisesti, hankkeen projektipäällikkö Roosa Halonen HSY:stä kertoo.

Julkinen sektori voi toimia kaupunkiviljelyn edistämisessä

Julkisella sektorilla on merkittävä rooli kaupunkiviljelyn edistämisessä. Se voi eri tavoin kannustaa kaupunkilaisia paikalliseen ruoantuotantoon.
– Kaupungit voivat edistää paikallista ruoantuotantoa esimerkiksi selkeiden lupakäytäntöjen, neuvonnan sekä ohjelmallisen lähestymistavan kautta, HSY:n kiertotalousasiantuntija Nea Metsänranta sanoo.

6Aika: CircularHoodFood Kiertotalous kaupunkikortteleissa – ruoan vähähiilisyys, urbaani tuotanto ja biojätteen kierto -hankkeessa edistettiin kestävän ruokajärjestelmän ja kiertotalousratkaisujen syntymistä. Hankkeen toimenpiteiden ja kokeilujen tulokset on koottu hankkeen loppujulkaisuun ”Urbaaneja ratkaisuja ruoantuotantoon ja ruokajärjestelmän kiertotalouteen”. HSY:n lisäksi hanketta toteuttivat Metropolia ammattikorkeakoulu, Vantaan kaupunki ja Helsingin yliopisto. Hanke toteutettiin osana Suomen kuuden suurimman kaupungin 6Aika-strategiaa, ja sitä rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanke päättyi maaliskuussa 2022.

Teksti: HSY

Share