Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit -lehti

Oulunkylä, Uutiset

Oulunkylä-Seura otti tiukasti kantaa asemakaavamuutokseen

Oulunkylä-Seuran logo

Oulunkylä-Seura ry

Kaupunginosayhdistys on lähettänyt kannanottonsa kaupungille koskien keskustakortteleiden asemakaavamuutosta. Oulunkylä-Seura näkee suunnitelmassa useita vakavia puutteita, joita olisi syytä tarkastella ennen kuin suunnitelmassa edetään. Toisaalta nyt on mahdollisuus uudistaa Oulunkylän keskustaa entistäkin paremmaksi, eikä tilaisuutta tule hukata.

Oulunkylä-Seura pitää tärkeänä, että kaupunginosan keskustaan hyvien julkisten liikenneyhteyksien solmukohtaan saadaan lisää asuntoja, kaupallisia ja julkisia palveluja kehitetään ja kevyen liikenteen saavutettavuuteen kiinnitetään huomiota.

Suunnitelmassa on seuran mukaan kuitenkin jätetty huomioimatta kestävän kehityksen periaatteet: ”Keskustasuunnitelman osalta Seura pahoittelee, että lähtökohdaksi on otettu kaiken vanhan rakennuskannan purkaminen selvittämättä peruskorjauksen ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia […] Kaupunki on sitoutunut edistämään rakentamisessa kestävää kehitystä, eikä purkaminen ole mitenkään näiden tavoitteiden, saati periaatteiden mukaista.”

Laatua, yhtenäisyyttä ja toimivuutta

Seura toivoisi arkkitehtuurikilpailun koskevan koko asemakaavamuutosaluetta: ”Keskusta-alue on keskeinen osa Oulunkylää, joten toimivuuteen, viihtyvyyteen ja laadukkaaseen ja kestävään ulkonäköön tulee kiinnittää erityisesti huomiota.” Esitettyjä rakennusten kerroskorkeuksia pidetään liian korkeina suhteessa ympäröivään rakennuskantaan.

Seura myös haluaa kiinnittää huomiota uuden rakentamisen perusteena oleviin kasvu- ja väestöennusteisiin. Onko Oulunkylässä todella tarvetta suunnitelmassa esitetyn kaltaiselle tiiviille ja korkealle rakentamiselle?

Aseman alueelle esitettyä pistetaloratkaisua seura pitää hyvänä, kuten myös rakennusten vaaleiksi suunniteltuja ulkopintoja, jotka sopivat Mäkitorpantien ja Siltavoudintie nykyrakennuksiin. Puurakentamisella ja harjakatoilla uudet talot toimisivat visuaalisena siirtymänä Mäkitorpantien ja Siltavoudintien 60-luvun kerrostaloista Veräjämäen puuhuviloihin.

Uusia ruuhkia Mäkitorpantielle?

Uusi Hyvinvointikeskus nähdään hyvänä ratkaisuna, mutta sen käyttöön liittyvä liikennemäärien kasvaminen herättää huolta: ”Hyvinvointikeskuksen rakennuksen korkeus on maltillinen ja pysäköintihalli toivottu, hyväksy nähty ratkaisu. Onko alue kuitenkin liian pieni palvelemaan jopa noin 130 000 asukasta vuonna 2030?”

Oulunkyläntien kahden puolen yhdistäminen

Oulunkylä-Seura nostaa esille jo vuosia keskustelussa olleen Oulunkyläntien ylittävän katetun sillan rakentamisen. Silta yhdistäisi Oulunkyläntien eri puolia ja lisäisi liikenneturvallisuutta.

Lisäksi Oulunkylän torin ja Oulunkyläntien välille suunniteltua diagonaalireittiä ehdotetaan katettavaksi: ”Torin ja Oulunkyläntien väliseen liiketilaan pitäisi rakentaa lämmin galleriakäytävä, josta olisi kulku ruokakauppaan ja muihin liiketiloihin, jossa olisi mahdollisuus esimerkiksi torimyyntiin nykyisen Ogelin liikekeskuksen tapaan. […] Diagonaalikäytävän osittainen kattaminen suojaisi sateelta, mutta mahdollistaisi kuitenkin kesällä liikkumisen ja oleskelun ulkoilmassa. Käytävälle tulisi rakentaa kadun sulatusjärjestelmä.” Kahviloille ja ravintoloille toivotaan myös paikkoja.

Oulunkylä-Seura huomauttaa aseman alikulun esteettömyydestä, josta kaupunkiympäristölautakunta lisäsi kesäkuisessa kokouksessaan Otso Kivekkään vastaehdotuksen mukaisesti varausehtoihin varauman alikulun säilyttämisestä esteettömänä ja pyörällä kuljettavana.

Puistot viihtyisiksi

Asemakaavamuutossuunnitelma on saanut paljon kritiikkiä viheralueiden vähenemisestä. Oulunkylä-Seura haluaa varmistaa riittävät puistoalueet ja huomioida nykyiset aukiotarpeet esimerkiksi noutoruoka-autoille ja viheralueille, jotka houkuttelevat asukkaita viihtyisään oleskeluun: ”Uudessa ratkaisussa puisto pitää säilyttää Tapio Rautavaaran puiston kokoisena ja alueesta luoda puistomaista viheraluetta lisäämällä suunniteltua enemmän puita, pensaita sekä muita istutuksia.”

Oulunkylään oma kulttuuritalo

Maunulassa kaupunginosayhdistyksen sitkeä vuosikymmenten vaikutustyö johti lopulta Maunula-talon rakentamiseen. Talo on jo osoittanut toimivuutensa ja tarpeellisuutensa koko kaupunginosan ja naapurikaupunginosienkin tapaamis- ja tapahtumapaikkana. Oulunkylä-Seura nostaa esille Oulunkylän vastaavan tarpeen uudelle kulttuuritalolle, joka toisi ratkaisun aluetta jo vuosikymmeniä vaivanneeseen kokoontumis- ja harrastetilojen puutteeseen: ”Väestömäärältään kasvavaan Oulunkylään on aika rakentaa oma kulttuuritalo. Kirjaston, nuorisotalon ja työväenopiston lisäksi tarvitaan noin 200 hengen monitoimisali konsertteja, teatteriesityksiä ja muuta esittävää taidetta varten. Monitoimisalia voisivat käyttää myös kirjasto, nuorisotalo ja työväenopisto erilaisten esitysten ja tilaisuuksien pitämiseen. Tällöin myös henkilöstökulut jakaantuisivat eri toimijoiden kesken. Lähikoulujen oppilaat ovat myös merkittävä käyttäjäryhmä.

Oulunkylän asukastalo Seurahuone on tällä hetkellä täyskäytössä. Seurahuoneen tilat eivät sovellu isojen tilaisuuksien pitämiseen. Kun Oulunkylän seurakunnan kirkko puretaan, menetetään myös tärkeä kokoontumistila. Kirkon tiloissa pidetyille kulttuuri- ja asukastilaisuuksille tarvitaan isoa salia. Seura esittää, että Oulunkylän kulttuuritalo nimetään Klaus Järvisen mukaan Pop & Jazz Konservatorion syntysijan perinnettä vaalien.”

Julkista taidetta myös Oulunkylään

Helsingin kaupunki on monilla uusilla asuinalueilla toteuttanut onnistuneesti taiteen prosenttiperiaatetta. Oulunkylän keskustan uudistaminen antaa oivallisen mahdollisuuden tuoda lisää julkista taidetta myös perinteiselle alueelle. Oulunkylä-Seura muistuttaakin kannanotossaan, että: ”Tapio Rautavaaran muistomerkki on Oulunkylän ainoa taideteos ja sekin on Tapio Rautavaara -seuran ja oulunkyläläisten hankkima sekä rahoittama ja sittemmin Helsingin kaupunginmuseolle lahjoittama. On siis tasapuolisuuden nimissä perusteltua, että nyt rakennettavaan Oulunkylän uuteen keskustaan tulee julkista taidetta %-periaatteella.

Kannanotto jätettiin Helsingin kaupungille 12.6.2022.

Teksti: Susan Wilander

Share