Joskus alkaa funtsaa, että ooks mä tulossa gamlaksi. Toki siitä on jo ollut merkkejäkin. Esimerkiks kun lähti eläkkeelle tai kun ne vaatii lekuritodistuksia bilikasliparin uusimista varten. Vaikka mä oon skujannu bilikaa koko ikäni. Mutta kyllä on pakko snaijaa, että klabbeja särkee, tasapaino ei enää skulaa kaikissa mestoissa ja esimerkiks klapien pilkkomisessa tarttee vetää henkee joka toisen tai kolmannen iskun jälkeen. On alettava funtsaa, miten yrittäs pitää ittensä jossain kondiksessa.
Henkistä systeemii kandee pitää kondiksessa lesaamalla lehtiä, tsiigaamalla uutisia, käymällä teatterissa, konserteissa, leffoissa jne. Etenkin yleisötapahtumat, varsinaisen esityksen lisäksi, antavat yhteisöllisyyden fiiliksen. Mä siis kuulun johonkin. Erikseen täytyy mainita museokortti. Loistokeksintö.
Yhteisöllisyyttä voi stydisti kokea myös vapaaehtoishommissa. Mä puuhastelen Enter ry:ssä, jossa neuvotaan ikätovereita tietsikoiden ja kännyköiden käytössä. Siinä on aivojumppaa, kun yrittää ratkoa jotain juttua, joka ei toimi. Ja niitähän jutskuja riittää digimaailmassa. Samalla treffaa kliffaa jengii ja voi pamlaa niitä näitä.
Ogelissakin riittää vapaaehtoishommissa vaihtoehtoja. On Marttoja, MLLää, Lionsseja, urheiluseuroja, seurakunta, partiolippukuntia, kutomakerhoja jne. Niistä saletisti löytyy itse kullekin sopiva mesta olla megessä ja kokea yhteisöllisyyttä Ogelissa. Jos koet, että aika ei riitä, niin funtsaa joko teet jotain vastaavaa. Jos teet, niin ihan ok. Jos et tee, niin on aika panna systeemit uuteen järjestykseen. Kyse on sun kondiksesta.
Mitä sitten tulee fyysiseen kondikseen, niin Ogelissa on Kustaankartano yli muiden, ainakin vanhemmalle jengille. Siellä on tsenssit sekä kuntosalitreeniin että ohjattuun hikijumppaan monessa eri muodossa.
Mä käyn pari kertaa viikossa kuntosalilla parin frendin kanssa. Ähelletään tunti salilla ja sitten mennään kartanon kuppilaan tsufelle ja pullalle. Kalorit pysyy tasapainossa, mutta kondis paranee.
Lisäks mä käyn Kustiksessa Oonan tai Jennin vetämässä tasapainojumpassa. Kun vajaan tunnin heiluu niitten mimmien komennossa, niin tietää tehneensä jotain. Tasapainokin saattaa pikkusen betrata. Ja ryhmässä on parikymmentä samanlaista pikkusen jäykkää tyyppiä. Ei tartte olla yksin.
Jemmataan otsalohkoon myös, että seurakuntavaalit pidetään marraskuussa. Valittava seurakuntaneuvosto joutuu ratkomaan seurakunnan palveluihin liittyvät tilakysymykset, kun nykyinen Ogelin tsyrkka puretaan viimeistään vuoden 2025 aikana. Suuri probis on, hajautuvatko seurakunnan palvelut ympäri Ogelia, vai pyritäänkö niitä joiltakin osin keskittämään vanhan puukirkon ympärille pienellä lisärakennuksella. Kannattaa kysellä ehdokkaiden mielipiteitä.
Jäädään venttaan, että lehdet putoo puista ja ensilumi tulee.
Teksti ja kuva: Raimo Anttila
raimo.anttila@kotiposti.net
