Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit -lehti

Uutiset

Kuusi kaupunginosayhdistystä vetoaa kaupunginhallitukseen ja valtuustoon Maunulan, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemien ja neuvoloiden puolesta

Ogelin terveysasema kuva Susan Wilander

Korvaako Oulunkylään rakennettava uusi hyvinvointikeskus muut lähialueen terveysasemat? Kuva: Susan Wilander

Sote-toimialan valmisteleman palvelustrategian ja talousarvioesityksen 2023 liitteenä olevassa rakentamissuunnitelmassa ehdotetaan Oulunkylän keskustaan rakennettavaksi vuoteen 2028 mennessä suuri terveys- ja hyvinvointikeskus sekä perhekeskus.

Oulunkylään on tarkoitus keskittää Maunulan, Paloheinän, Pihlajamäen ja Oulunkylän nykyisten neljän lähiterveysaseman, neuvoloiden, hammashoitoloiden ja eräät lapsiperheiden sosiaalipalvelut. Alueella on nykyisin noin 90 000 asukasta ja alueelle on tulossa mm. Tuusulanbulevardin ja täydennysrakentamisen myötä lisää 40 000 asukasta.

Hanke on lähtenyt liikkeelle Oulunkylän keskustan uuden asemakaavan valmistelusta. Se ei perustu alueen palvelutarpeiden arvioon. Sote-toimiala ei ole tiedottanut valmistelusta asukkaille eikä mielipiteitämme ole otettu huomioon.

Me alueen kuuden kaupunginosayhdistyksen edustajat järjestimme keväällä asiasta keskustelutilaisuuden, johon kutsuimme terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeisen ja projektipäällikkö Lars Rosengrenin. He lupasivat kuulla asukkaita, mutta näin ei ole tapahtunut hanketta talousarvioon esitettäessä.

Kaupunginosayhdistystemme edustajat tapasivat kesäkuussa apulaispormestarin ja muita sote-lautakunnan jäseniä. Esitimme, että Maunulan, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemien, neuvoloiden ja hammashoitoloiden toimintaa jatketaan ja Oulunkylän terveysasema uudistetaan keskittämättä sinne muiden palveluja.

Palvelujen keskittäminen ei vastaa pohjoisen Helsingin alueen palvelutarpeita ja erityispiirteitä. Maunulasta ja Torpparinmäestä Pihlajistoon ja Viikkiin ulottuva alue on laaja, hajanainen ja liikenteellisesti hankala. Oulunkylä ei ole koko alueen liikenteen solmukohta ja joukkoliikenneyhteydet sinne ovat monista osista aluetta hankalat.

Ymmärsimme myös lautakunnan jäsenten olevan sitä mieltä, että ennen päätöksentekoa on syytä selvittää alueen palvelutarpeita ja vaihtoehtoja kaikkien palvelujen keskittämiselle Oulunkylään. Tällaisia selvityksiä ei ole vielä tehty.

Sote-toimialan talousarvion liitteessä esitetyt suunnitelmat rakentamishankkeista tulevat tietysti myöhemmin konkreettisesti päätettäväksi. Mielestämme on kuitenkin selvää, että tällainen talousarvioon liittyvä investointiohjelma ohjaa ratkaisevalla tavalla palveluverkon suunnittelua Pohjois-Helsingissä. Näin etenkin, kun myöskään valtuustolle valmistellussa sote-palvelustrategiassa ei muuta linjata.

Toistamme kesäkuussa lautakunnalle tekemämme ehdotuksen, että Maunulan, Oulunkylän, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemien alueella kehitetään palvelujen tarpeista ja alueiden erityispiirteistä lähtevää, lähipalveluihin perustuvaa toimintamallia. Lähiterveysasemia ei pidä lopettaa vaan niiden palveluja on kehitettävä riittävän laajoina ja monipuolisina. Näin voidaan edistää valtuuston kaupunkistrategian tavoitteita palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamisesta lähellä asukkaita. Esitämme, että samalla talousarvioesityksessä lisätään terveysasemien resursseja sekä kotiin, kouluihin ja päiväkoteihin tarjottavia palveluja.

Helsingissä 14.9.2022

Veli-Pekka Kantanen, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys, puheenjohtaja

Hanna-Mari Mikkonen, Pihlajamäki-seura, puheenjohtaja

Marja Salmela, Maunula-seura, puheenjohtaja

Tarja Salo, Pirkkolan omakotiyhdistys, puheenjohtaja

Tapio Solonen, Oulunkylä-seura, varapuheenjohtaja

Jukka Tienari, Pakila-seura, hallituksen varajäsen

Share