Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit -lehti

Oulunkylä, Politiikka, Uutiset

Eduskuntavaalit 2023

Eduskuntatalo kuva Thermos

Eduskuntatalo. Kuva: Thermos

Eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntaina 2.4.2023 ja äänestyspaikat ovat auki klo 9.00-20.00. Ennakkoäänestys pidettiin kotimaassa 22.-28.3. Vaalien tulokset vahvistetaan 5.4.2023. Äänioikeutettuja ovat kaikki Suomen kansalaiset, jotka ovat viimeistään vaalipäivänä täyttäneet 18 vuotta. Helsingissä ehdokkaita on reilut 150, koko maassa yleensä noin 2000. Eduskuntaan valitaan 200 edustajaa 13 eri vaalipiiristä ympäri maata. Alle 30-vuotiaita ehdokkaita on vaaleissa n 10,9%. Eniten nuoria ehdokkaita ovat asettaneet vihreät ja RKP, vähiten perussuomalaiset. Kansanedustajien keski-ikä on tällä hetkellä 50 vuotta.

Äänestätkö paikallista ehdokasta?

Pyysimme eduskuntapuolueilta tietoja heidän paikallisista ehdokkaistaan Oulunkylässä ja lähialueilla. Kaikki puolueet Perussuomalaisia ja Suomen Kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta vastasivat. Lähetimme ehdokkaille viestin ja pyysimme heitä vastaamaan kahteen kysymykseen, jotka näet alla. Kyselyyn vastanneiden ehdokkaiden vastaukset ovat luettavissa tässä jutussa. Vastaukset on laitettu ehdokkaan sukunimen mukaiseen aakkosjärjestykseen.

Ehdokkaille esitetyt kysymykset:

  1. Miten kansanedustajat voisivat yhdessä suunnitella Suomen tulevaisuutta yhtä vaalikautta pidemmälle ja koko maan etu huomioiden?
  2. Mikä on mielestäsi tärkein asia, johon haluat panostaa, jos tulet valituksi eduskuntaan?

Ehdokkaiden vastaukset

Hilkka Ahde (SDP):

  1. Eduskunnassa on jo nykyään lukuisia eri teemojen ympärille rakentuneita eri puolueiden kansanedustajista koostuvia verkostoja. Näiden verkostojen asemaa epävirallisina työpajoina voisi vahvistaa, jotta kansanedustajat yli puoluerajojen saavat rauhassa pohtia heitä kiinnostavien haasteiden ratkomista konsensushengessä ilman poliittisten pisteiden kalastelun tarvetta julkisuudessa.
  2. Vaikka tavoitteeni on olla laaja-alainen poliitikko, nousee ehdottomasti vanhustenhoidon katastrofaalinen tila ja omaishoitajien hyväksikäyttö omassa tärkeysjärjestyksessäni korkealle. Omaishoidon ja etäomaishoidon kuntoon saattaminen edellyttää lakimuutoksia, harmonisointia, yhtenäisiä kriteereitä, palvelujen lisäämistä ja tuen tason tuntuvaa nousua. Yhtä tärkeänä asiana pidän varhaiskasvatuksen korkean laadun varmistamista. 

Eva-maria Asukas (SDP):

  1. On tehtävä tulevaisuuteen katsovia päätöksiä yhdessä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on yhdessä pysyttävä hiilineutraalisuustavoitteessa ja edettävä kohti vihreää siirtymää. Peruskouluun ja toiseen koulutusasteeseen yhdessä panostaminen luo vahvempaa osaamispohjaa Suomeen ja lisää korkeakoulutettujen määrää tulevaisuudessa. Koronasta aiheutunutta hoitovelkaa ja hoitojonoja on pakko tulevalla hallituskaudella purkaa. Terveydenhuollossa on myös siirrettävä painopistettä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, jotta saadaan kuormitusta kalliista erikoissairaanhoidosta pois.
  2. Haluan panostaa toimivaan julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon niin työntekijän kuin palveluiden käyttäjän näkökulmasta. Haluan puolustaa tasa-arvoista sotea, jossa jokaisella on oikeus oikea-aikaiseen hoitoon riippumatta tulotasosta, asuinpaikasta tai sairaudesta. Koen myös tärkeänä panostaa perusterveydenhuollon kehittämiseen, jotta pystytään antamaan ennaltaehkäisevää ja varhaista hoitoa niin mielen kuin kehon sairauksiin. Perusterveydenhuollossa omalääkäri- ja omahoitajamallin käyttöönotto lisäisi luottamusta ja sitoutumista hoitoon. Haluan myös tehdä ratkaisuja sen eteen, että saamme riittävästi työntekijöitä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tämä vaatii työperäistä maahanmuuttoa sekä työolojen ja palkkauksen parantamista.

Timo Harakka (SDP):

  1. Sain ministerinä johtaa historian ensimmäistä Liikenne12 -suunnitelmaa, joka on nimenomaan koko valtakuntaa koko vuosikymmeneksi ohjaava sopimus, johon kaikki puolueet ovat sitoutuneet. Myös liikenteen ilmasto-ohjelma ja Digikompassi asettavat 10 vuoden konkreettiset tavoitteet. Ilmastonmuutoksen, Ukrainan sodan ja väestörakenteen haasteissa tarvitsemme laajaa, tavoitteellista yhteistyötä. Siksi vaalilauseeni on: Tehtävänä tulevaisuus.
  2. Kestävä talous. Yrittäjänä tiedän, että on investoitava, jos aikoo menestyä. Panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioon takaavat Suomen tulevaisuuden. Muusta voi tinkiä. Ilmastotavoitteet tuovat isoja investointeja uusiutuvaan energiaan ja tuotantoon, työtä ja tuloja. Osaamiseen perustuvalla kasvulla ja nuukailulla tasapainotamme julkisen talouden ja varmistamme hyvän hoidon vauvasta vaariin/mummoon. Siksi kannattaa varmistaa, että kotikulmilta on jatkossakin kansanedustaja.

Veronika Honkasalo (Vas.):

  1. Tällä vaalikaudella on saatu edistettyä pitkän aikavälin tavoitteita nimenomaan puoluerajat yhdistävässä yhteistyössä esimerkiksi liittyen tutkimus-, kehitys-, innovaatiorahoitukseen ja veikkausvoittorahojen alenemisen kompensoimiseen. Parlamentaariset komiteat ja ryhmät ovat tähän hyvä työkalut, mutta ne edellyttävät hyvää virkamieskoordinaatiota ja johtamista. Koulutuksen rahoituksen turvaaminen pitkällä aikavälillä pitäisi olla seuraavalla vaalikaudella juuri tällainen yhdessä sovittava asia.
  2. Tämänhetkinen hallitus on tehnyt töitä hyvinvointivaltion vahvistamiseksi erittäin vaativissa olosuhteissa. Keskeisten palveluiden turvaaminen, kuten koulutus ja sote-palvelut, on minusta edelleen tärkeimpiä tavoitteita ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalla. Lisäksi perusturvan tasoa on nostettava niin, ettei kukaan joudu elämään niukkuudessa. 

Antti Kaajakari (Vas.):

  1. Kansanedustajien näkemykset koko maan edusta ovat monessa suhteessa poikkeavia, ja tämä ymmärrettävästi vaikeuttaa yli vaalikausien tehtäviä ratkaisuita. Tämän takia suuret uudistukset kuten Sote-uudistus pitäisi valmistella vielä vahvemmin parlamentaarisesti ja tarvittaessa jatkaa parlamentaarista valmistelua yli vaalikausien.
  2. Seuraavan eduskunnan tärkein tehtävä on torpata oikeiston suunnittelemat miljardiluokan leikkaukset ja pyrkiä tasapainottamaan julkista taloutta ensisijaisesti tulopuolta vahvistamalla. Leikkauksilla ei luoda tulevaisuuden hyvinvointia vaan ajetaan hyvinvointivaltio entistä syvempään kriisiin ja pitkitetään taantumaa. Tarvitsemme oikeudenmukaisen verouudistuksen, haitalliset verotuet yrityksille pitäisi lopettaa ja Sote-uudistuksen riittävä rahoitus turvata.

Virva Lehto (Kesk.):

  1. Eri puolueiden pitäisi tehdä enemmän kauaskantoista yhteistyötä ja päätöksiä. Monipuoluejärjestelmässä on se hankaluus, että seuraava hallitus voi halutessaan kumota edellisen hallituksen päätöksiä. Mutta on myös hyvä, että Suomessa saa olla erilaisia näkemyksiä ja painotuksia asioissa.
  2. Matalan kynnyksen palvelut ja ennaltaehkäisy kaikissa ikäluokissa ovat tärkeitä ja niihin pitäisi panostaa nykyistä enemmän. Tähän liittyvät myös byrokratialoukut, jotka eivät kannusta tekemään töitä. Siksi kannatan perustulon kaltaista tuloa, joka edesauttaa ihmisiä työllistymään osa- tai kokoaikaisesti ja sitä kautta se tuo myös verotuloja valtiolle.

Otto Meri (Kok.):

  1. Suomen tulevaisuuden haasteet edellyttävät, että kykenemme tekemään pitkäjänteistä politiikkaa yli vaalikausien. Ensinnäkin tämä tarkoittaa, että päätösten tulee olla kestäviä eikä niitä saa tehdä kannatuksen hetkelliseksi lisäämiseksi. Toisekseen tämä edellyttää sitä, että hallitukset sitoutuvat kunnioittamaan edellisten hallitusten tekemiä järkeviä päätöksiä.
  2. Seuraavan vaalikauden tärkein asia on saada Suomen talous kuntoon. Työllisyyttä on lisättävä, menoja karsittava ja velkaantuminen lopetettava. Vain näin voimme huolehtia suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymisestä tuleville sukupolville.

Johanna Nuorteva (Vihr.):

  1. Meillä pitää vahvistaa avointa dialogia osana päätöksentekoa. Olisi tärkeää saada kolme usein erillään olevaa osa-aluetta kohtaamaan: tutkimus, työntekijöiden asiantuntemus ja poliittiset päätökset. Tavoitteena on tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa on hyvinvoivia työntekijöitä, kestävä talous ja ilmastoviisaita päätöksiä. Keskustelua tarvitaan lisää, mutta puolueilla on keinoissa ja arvoissa myös eroja, jolloin tarvitaan keskustelun lisäksi enemmistöpäätöksiä.
  2. Erityisopettajana näen julkisten palveluiden laajan kirjon: koulujen, perhepalveluiden, lastensuojelun, psykiatrian ja terveydenhuollon raha- ja henkilöstöpulan. Haluan käyttää osaamistani koulutuksen ja hyvinvointipalveluiden vahvistamiseksi. Koulujen ja päiväkotien perusrahoitusta on aluksi lisättävä ja ryhmäkokoja rajattava.

Amanda Pasanen (Vihr.):

  1. Jokaisen yhteisen päätöksen yhteydessä, oli kyseessä sitten hallitusohjelma, valtion budjetti tai yksittäisen lain säätäminen on aina kuultava alan parhaita asiantuntijoita ja perehdyttävä uusimpaan tutkimustietoon. Eri arvomaailmoista, lähtökohdista sekä eri puolilta Suomea tulevien kansanedustajien on tärkeää löytää yhteinen visio sille, mihin suuntaan Suomea halutaan viedä.
  2. Luontokadon pysäyttäminen ja ilmastokriisin ratkaiseminen ovat aikamme tärkeimmät tehtävät. Jos ekologiset järjestelmät ympäriltämme romahtavat ei meillä ihmisilläkään ole elämän edellytyksiä tällä planeetalla. Tarvitsemme panostuksia uusiutuvaan energiaan, luonnonsuojeluun, kestävään liikkumiseen ja asumiseen, kasvipainotteisempaan maatalouteen sekä luontoa ja ilmastoa paremmin kunnioittavaan metsätalouteen.

Terhi Peltokorpi (Kesk.):

  1. Politiikassa tarvitaan kykyä tehdä kompromisseja ja halua sopia yhdessä asioista. Uudistusten tekeminen onnistuu parhaiten, kun kaikki puolueet ovat sitoutuneet niihin. Vuonna 2020 aloitettiin sosiaaliturvan uudistustyö, johon kaikki puolueet osallistuvat. Tämä työ jatkuu vaalien jälkeen. Nato-jäsenyyden hakeminen ja puolustuspoliittisten selontekojen tekeminen osoittavat, että Suomessa on kyky tehdä yhdessä päätöksiä.
  2. Syntyvyys on Suomessa historiallisen matalalla tasolla. Väestö ikääntyy ja eläköityviä on enemmän kuin työelämään tulijoita. Moni myös uupuu opinnoissaan ja työssään. Ihmisten jaksamista ja hyvinvointia pitää tukea. Suomesta tulee tehdä perheystävällisempi maa, jossa lapsia arvostetaan ja jokainen perhettä haluava uskaltaa perustaa perheen ja saada toiveidensa mukaisesti lapsia.

Tomi Raitio (SDP):

  1. Kehittämällä kansalaisdemokratiaa, madaltamalla aloitekynnystä, ja hyödyntämällä tutkimustietoa kaukonäköisesti. Mm. monelta sosiaalipolitiikan alueelta on paljon erilaista tutkimustietoa olemassa ja Suomi on ollut mukana mm. EU:n rahoittamassa lähiöhankkeessa. Tällaiset tutkimukset ja projektit tarjoavat ainutlaatuista tietoa hyödynnettäväksi esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa valtakunnallisestikin, mutta moni hyvä hanke päättyy, kun rahoitus loppuu.
  2. Rakentaisin pitkäjänteistä politiikkaa sosiaalisen ja kulttuurisen innovaation, demokratian ja kansalaisaktivismin tukemiseksi, sekä syrjäytymisen pysäyttämiseksi.

Jutta Seppinen (RKP):

  1. Jotta pitkäjänteinen yhteistyö voi todella toteutua tarvitsemme eduskuntaan uudenlaista ajattelua ja lisää älykkäitä, laajakatseisia ja sivistyneitä politiikkoja, jotka kykenevät tekemään rakentavaa, reilua ja pitkäjänteistä yhteistyötä yli puoluerajojen.
  2. Pääteemani ovat taide, ilmasto ja ihmisoikeudet. Koska olen kapellimestari ja taiteen edustaja tekisin kaikkeni, jotta kulttuuriin ja taiteisiin budjetoitaisiin vähintään 1% valtion budjetista. Painottaisin erityisesti esittävän taiteen vapaan kentän rahoitusvajeen kuromista umpeen. Tällä hetkellä Suomi on viiden heikoimman valtion joukossa kulttuuriin panostamisessa. Näin ei voi olla. Meidän on etsittävä uudenlaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa materialistisen kuluttamisen sijaan kehitys -ja kasvutavoitteiden tulisi painottua sivistyksen ja kulttuurin kasvuun. Taide luo merkitystä elämään ja avaa uudenlaisia tulevaisuuden näkymiä, joita niin kipeästi tarvitsemme.

Nina Suomalainen (Kok.):

  1. Kansanedustajalla pitää olla kyky ja halu ymmärtää faktoja, kykyä suunnitella tulevaisuuteen sekä kyky tehdä yhteistyötä. Monet pitkän aikavälin trendit ovat jo nyt näkyvillä, niiden on oltava perustana suunnittelulle. Toiveajattelu on huono lähtökohta vaikuttavalle politiikalle. Vaalikauden yli meneviä asioita edistetään asettamalla päämäärät pidemmälle kuin seuraaviin vaaleihin.
  2. Haluan nostaa esiin kolme asiaa, joihin haluan panostaa eduskuntatyössä. Haluan edistää Suomen turvallisuutta lähialueillamme, kotimaassa sekä kansainvälisesti. Toiseksi haluan tehdä työtä Suomen talouden järkeistämisen eteen koska hyvinvointirakenteemme säilyvät vain, jos niitä tervehdytetään ja kehitetään. Kolmanneksi haluan edistää luonnon monimuotoisuutta ja luontokadon pysäyttämistä.

Teksti: Susan Wilander

Share