Helsinki jatkaa Pakilan ja Paloheinän alueen asuntorakentamisen ”tiivistämistä” oman mallinsa mukaan. Pakilantien varteen noussut massiivinen ja ei parasta arkkitehtuuria edustava nelikerroksinen kerrostalo, hakuvaiheessa oleva Pakilan 26 pientalotontin asemakaavamuutos ja Kuusmiehentien kerrostalohankkeet ovat tästä esimerkkejä. Epäilemättä lisää mallia on luvassa.
Kaupunki runnoo samankaltaista mallia Itäväylän bulevardihankkeen nimissä esimerkiksi Vartioharjun viihtyisälle pientaloalueelle. Katumainen ja ”kaupunkimainen” liikenneväylä asumista koskevine muutoksineen yltäisi Vartiokylästä (Vartioharju osa Vartiokylää) Itäväylän ja Kallvikintien risteykseen.
Pääosa alueiden asukkaista vastustaa kaupungin suunnitelmia. Kaupunki kuuntelee ja ei kuuntele asukkaita, mutta sen suunnitelmiin vaikuttaminen on hyvin vaikeaa. Siitä huolimatta meidän pitää jatkaa suunnitelmiin vaikuttamista, tarjota parempia ratkaisuja ja yrittää keskustella arkkitehtien kanssa. Jos kaupungin arkkitehdeillä on käsitys, että he edustavat kaupunkia ja tietävät mikä on parasta meille kaupunkia oikeasti edustaville asukkaille, ovat he tietenkin väärässä.
Helsinki on julkistanut oman 2030-luvun terveydenhoidon sotesuunnitelmansa. Omia sairaaloita kaupungille jäisi kaksi: uudistettava Laakson sairaala ja uusi Malmin sairaala. Pakilaa lähellä oleva Maunulan Suursuon sairaala lopetettaisiin.
Terveys- ja hyvinvointikeskuksia tulisi jo olemassa olevan Kalasataman ohella Kamppiin, Haagaan, Malmille ja Oulunkylään. Lauttasaari olisi saamassa oman pienen toimipisteen. Mahdollisesti toimipiste tulisi myös Jakomäkeen ja Malminkartanoon. Ruoholahdessa ja Kannelmäessä kokeillaan ostopalveluilla toimivia toimipisteitä.
Suunnitelma kertoo, että hyvin toimiva Paloheinän terveyskeskus ollaan lopettamassa. Pohjoisten ja keskisten kaupunginosien sinnikäs puolustustaistelu omien terveyskeskusten puolesta näyttää muuttuvan yhä hankalammaksi. Silti on muistettava, että kaupungin aikeet ovat yhä vasta suunnitelmatasolla.
Helsingin keskustan elinvoiman hiipumisesta on keskusteltu paljon. Helsinkiläisinä meillä Pakila-Paloheinä-alueella asuvillakin on mielipide asiassa ja asia koskee meitäkin, vaikka meillä on kohtalaisen hyvä kaupallisten palvelujen tarjonta tällä alueella Vantaan Tammiston kauppakeskittymän kupeessa.
Keskeinen kulttuuritarjonta, teatterit, museot, konserttisalit, urheilu on silti laajasti ottaen keskusta-alueella. Sinne pääsy edellyttää hyvin toimivia joukkoliikenneyhteyksiä tai mahdollisuutta käyttää autoa. Joukkoliikenneyhteyksiämme ei saa heikentää esimerkiksi bussiyhteyksin päättämiselle Käpylän rautatieasemalle.
Oma lukunsa on sitten kaupungin vimma heikentää omalla autolla keskusta-alueelle kulkemista. Itse kukin on voinut huomata, että keskustassa asioiminen on vähentynyt sitä mukaa kuin autolla sinne pääsy on vaikeutunut. Kaupunki ei silti tätä kehitystä tunnista.
Lopuksi Pakila-Seuran Pakin talon ostohankkeesta. Kiinteistökauppasopimuksen – itse Pakin talo ja aitat – kaupunki on hyväksynyt jo aikoja sitten. Sen sijaan talon tonttia koskeva vuokrasopimus jumittaa kaupungin kaikilla vuokratonteillaan teettämien maaperätutkimusten jonoutumisen vuoksi. Vasta kun se on tehty, on talokauppakin selvä.
Mitään sopimuspapereita kaupunki ei ole meille toimittanut. Kaikki tieto on suupuheiden varassa. Että sellaista kaupantekoa.
Teksti: Raimo Rahkonen, pj Pakila-Seura
Kuva: Esko Lukkari
