Virpi Hämeen-Anttila on kirjoittanut jo yhdeksän jännitysromaania, joissa erilaisia murhia ratkoo ”sivutyönään” Karl Björk apulaisensa nuoren pojan Valkaman kanssa. Kirjat ovat erittäin suosittuja ja viimeisin Vapauden vahdit (Otava, s. 300) palkittiin Vuoden Johtolanka -palkinnolla, eikä syyttä.
Hämeen-Anttila yhdistää dekkareihinsa taitavasti 1920-luvun suomalaisen yhteiskunnan elävästi erilaisten ihmisten kautta. Sata vuotta sitten vasta itsenäistynyt, verisen sisällissodan käynyt Suomi oli poliittisesti hyvin levoton. Tätä yhteiskunnallista levottomuutta, erityisesti äärioikeiston väkivallan uhkaa näinä todellisina ”vaaran vuosina” Hämeen-Anttila on kuvannut aiemmissakin jännitysromaaneissa. Tämä uhka väkivaltaan yltyy Helsingissä murhien sarjaksi, jossa työmiehen murha Eiran puistossa ei vielä saa oikeistohenkisiä poliisijohtajia liikkeelle, mutta kun murhan kohteeksi joutuu ”paremmista piireistä” tuleva nuori koulupoika alkavat tutkimukset edetä.
Hämeen-Anttila kuljettaa lukijaa 1920-luvun Helsingissä eri puolilla Kallion kujilta Kaivopuiston kivitaloihin. Vallankumous Venäjällä oli alkuvaiheissaan, erilaisia poliittisia suuntauksia edustavia venäläisiä Helsingissä kirja kuvaa värikkäästi. Ovatko venäläiset vakoojat murhien takana? Miksi murhaaja tervaa uhriensa naamat? Onko kyseessä joku rituaalimurha?
Nuoren koulupojan murha tuo esiin ”sankari” Karl Björkin veljen. Onko pikkuveli ajautunut oikeistolaisiin ääriryhmiin tahdottomaksi suorittajaksi, ehkä murhaajaksi? Kuka ohjaa koulupoikia pahantekoon? Ajankohtainen kysymys sata vuotta sitten ja tänäkin päivänä!
Hämeen-Anttila kirjoittaa paitsi murhaajan tai murhaajien etsimisestä samalla myös arkielämästä Helsingissä 1920-luvulla. Kadut, paikat, henkilöt ovat arkisen tunnistettavia, siinä on Hämeen-Anttilan kirjojen viehätys.
Kertoessaan Suomen ja Helsingin poliittisesta ilmastosta Hämeen-Anttila on perehtynyt ansiokkaasti niihin todellisiin ääriliikkeisiin, joita esimerkiksi tutkija, historioitsija Oula Silvennoinen on kirjoissaan ja tutkimuksissaan tärkeällä tavalla tuonut esille. Vuoden 1918 jäljet olivat vielä syvällä ihmisissä 1920-luvulla ja tämä on hienolla tavalla taustakehys Hämeen-Anttilan jännitysromaaneissa.
Vapauden vahdit on tästä ajankuvasta nautittava esimerkki. Vuoden Johtolanka -palkinto tälle kirjalle osui oikeaan osoitteeseen.
Teksti: Pekka Hurme