Tiistaina 14.11. hyväksyimme kasvatus- ja koulutuslautakunnassa, että Kankarepuiston koulun tiloja korjataan 900 000 eurolla. Kankarepuiston koulu tunnetaan populaarimmin ”avokonttorikouluna”, jonka ongelmista muun muassa Helsingin Sanomat on uutisoinut laajasti.
Helsingin Sanomien (13.11.) mukaan haasteet uusissa tiloissa alkoivat välittömästi. Opetustiloja ei ollut riittävästi, minkä seurauksena opettajia kannustettiin pitämään mahdollisimman paljon tunteja ulkona sekä muissa tiloissa, kuten nuorisotalolla. Jakomäen sydämenä tunnetun Kankarepuiston koulun haasteiden lisäksi on uutisoitu myös esimerkiksi Tahvonlahden ala-asteen arjesta. Kyseisessä koulussa on niin ikään enemmän avotilaa.
Helsingissä on vahva kuulemisen ja osallistamisen eetos, kun erilaisia hankkeita toteutetaan. Ainakin paperilla. Prosesseihin on määritelty, että opetushenkilökuntaa on kuultava tiloja suunniteltaessa. Muun muassa Kankarepuiston osalta Helsingin Sanomien haastattelema opettaja kertookin, että kuulemistilaisuus oli, mutta opettajien näkemykset eivät päässeet suunnitelmiin asti.
Koulut ovat tiloja, joiden pitää palvella opetusta. Kenelläkään ei voi olla pedagogiasta ja sen tiloille asettamista vaatimuksista parempaa tietoa kuin niillä, jotka tekevät tuota työtä joka ikinen päivä. Ymmärrän hyvin, että kustannus- tai teknisestä näkökulmasta kaikkea ei voi saada, mutta opettajien vahvat viestit siitä, mitä ainakaan ei pitäisi tehdä, pitäisi kuulla suunnittelussa paremmin. On ihan selvää, että jos joudumme koulurauhasyistä tekemään uunituoreeseen rakennukseen lähes miljoonan euron korjaukset, jossain on menty pieleen. Pahasti.
Vajaat miljoona euroa on Helsingin koko budjetissa toki vaatimaton määrä, mutta esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kyseessä on ihan merkittävä raha. Se on karkeasti neljännes siitä, mitä tänä vuonna on käytetty varhaiskasvatuksen pätevän henkilöstön saatavuuteen. Se on noin kolmannes siitä, mitä käytettiin tänä vuonna henkilöstön matkaedun vahvistamiseen. Siis rahaa, jota kaivattaisiin kipeästi muualle kuin tehtyjä virheitä korjaamaan.
Lautakunnassa saimme kuulla, että avotiloihin liittyvä viesti on mennyt perille ja muutoksia tilasuunnitteluun on tehty. Tämä on tietenkin hieno asia, vaikka tuleekin vaikuttamaan viiveellä, koska rakennusprojektien kesto on pitkä ja nyt rakennettavat koulut on suunniteltu jo kauan sitten. Mutta jatkossa toivon, että opettajien – niiden, joiden pitäisi pystyä osaltaan kasvattamaan ja kouluttamaan tulevaa sukupolvea – ajattelua kuunnellaan tarkemmalla korvalla suunnittelussa.
Teksti ja kuva: Sini Korpinen
