Pirkko Saisio on merkittävä suomalainen kulttuurihahmo. Uskomattoman monipuolinen lahjakkuus kulttuurin eri alueilla, ollut jo 1970-luvulta lähtien. Ilonamme tai kauhistelumme kohteena vastaanottajasta riippuen. Kallion kasvatti Saisio, s. 1949, ei ole jättänyt kulttuurinsa vastaanottajaa välinpitämättömäksi, hän on aina pistänyt itsensä koko persoonallaan likoon. Kuten myös koko oman persoonansa, sukupuolisen poikkeavuutensa jo aikana jolloin se oli rikos Suomessa.
Pirkko Saision uskomattoman laajaa ja ansiokasta elämäntaivalta kuvaa erinomaisen monipuolisesti Heini Junkkaala elämäkertakirjassaan Pirkko Saisio – Sopimaton, (WSOY, s. 959). Kirjan valtavan sivumäärän ei pidä lannistaa lukijaa, sillä teos koostuu pienistä, mukavasti luettavista kappaleista, poiminnoista Saision elämästä, mutta ei mitenkään tylsässä aikajärjestyksessä. Kertomuksia Saision elämän varrelta hänen itsensä kertomana sekä hänen uskomattoman laajan ystäväpiirinsä kuvailemana. Hauskoja ja vähemmän hauskoja tarinoita, aina erittäin mielenkiintoisia osia Suomen kulttuurihistoriaa.
Kirjallisuutta, teatteria, laululiikettä, elokuvaa, tv-filmejä, käsikirjoituksia, kuunnelmia, käännöstöitä, poliittista osallistumista, vähemmistöjen puolustamista puhein ja kirjoituksin. Kodin taustat eivät rohkaisseet. Tytär oli sopimaton ja tämä ominaisuus on säilynyt Pirkko Saisiolla läpi elämän. Oman tiensä kulkija, aina. Oma tie ei kuitenkaan ollut yksinäisyyttä. Valtava ystäväpiiri huolehti Saision elämästä, asumisista, ruuista ja lapsesta käsittämättömän avuliaasti vuodesta toiseen.
Neuvostoliitossa oli aikoinaan arvonimi Työn Sankari. Pirkko Saisio ansaitsisi sen meillä Suomessa. Vai kuinka: 23 proosakirjaa, 30 näytelmää ja librettoa, 14 elokuva- ja tv-käsikirjoitusta, 21 teatteriroolia, 8 elokuvaroolia, 4 kuunnelmaa, 7 romaanikäännöstä, 5 näytelmäkäännöstä. Siinä ohessa opettaja Teatterikorkeakoulussa, pikkutytön äiti ja paljon muuta. Heini Junkkaala on tehnyt merkittävän kulttuuriteon kirjatessaan Pirkko Saision elämänkaaren. Se on vaatinut lähes tuhat kirjan sivua, mutta henkilö Pirkko Saisio on sen ansainnut. Ja myös lukija.
Pirkko Saisio kävi Kallion Yhteiskoulua 1960-luvulla. Kielet ja matikka eivät olleet nuoren tytön mieliaineita, kirjoittaminen sen sijaan sujui. Äidinkielen opettaja Hanna-Liisa Virta sanoi nuorelle tytölle: keskity kirjoittamiseen, siihen sinulla on edellytyksiä! Fiksu opettaja sanoi samaa muutamille muillekin Kallion Yhteiskoulun tuon ajan oppilailleen. Eikä suotta – siitä se lähti, elämänura!
Teksti: Pekka Hurme
