Keskustelimme kunnallisvaalien alla kaupunginosayhdistyksen roolista paikallisdemokratiassa. Jatkan viime lehden tarinaa havainnoilla yhdistys-kaupunki-yhteyden käytännön toiminnasta paikallistasolla.
Toimivan yhteyden rakentuminen kaupungin virkakoneistoon näyttäisi edellyttävän vuosien systemaattista työtä, tai asumista uudessa kaupunginosassa. Lauttasaaressa on pitkään rakennettu suoria kanavia kaupungin päättäjiin. Eri tehtäviin keskittyvissä työryhmissä omien alojensa osaajat ovat luoneet ja ylläpitävät linkit kaupungin suuntaan – ihmiseltä ihmiselle. ”Meitä kuullaan aktiivisesti” summaa pj Jyri Saraste työn tulosta. Käpylässä yhteydenpidossa eri sektoreille on vuosien mittaan päädytty työnjakoon kaupunginosan eri seurojen kesken, kullekin luontevasti oman toiminnan painotuksen mukaisesti. Uudella, vasta rakentuvalla alueella Postipuistossa kaupunki on lähestynyt yhteisöä monelta taholta ja osoittaa halua jatkaa alueen kehittämistä yhdessä. Stadiluotsi koetaan arvokkaaksi resurssiksi: hän tuntee alueen ja toimijat ja yksi yhteyshenkilö kaupungilta selkeyttää toimintaa. ”Tällä hetkellä on todella positiivinen kuva siitä, miten kaupunki haluaa tehdä asioita esim. etsimällä kaavoituksen etenemisen viivästyessä toimivia väliaikaisia ratkaisuja” kertoo asukasyhdistyksen pj Mirjami Lehikoinen.
Yhteydet siis toimivat parhaimmillaan hyvin ja yhteisöjen omalla aloitteellisuudella on löydetty paikallisiin haasteisiin toimivia ratkaisuja. Toisenlaisiakin kokemuksia on. Kaupungin eri toimialojen intressit ovat ajoittain ristiriitaisia. Päätökset voivat olla eri puolilla kaupunkia erilaisia ja jopa henkilöistä riippuvia. Toimialojen kokoamia raateja ei koeta aidosti paikallisyhteisöjä edustaviksi. Työpajoissa ja erilaisin kuulemiskirjein koottu tieto katoaa rakenteisiin ja tiedonkulku koetaan yksisuuntaiseksi. Huolta herättää myös vastuun ulkoistaminen konsulteille. Monin osin koetaan, että asukkaiden ja paikallisten yhteisöjen oikea-aikainen mukaanotto suunnitteluun olisi resursoitava paremmin ja yhteydenpidon pitäisi olla enemmän alueellista eikä niinkään virastojen kanssa. ”Keskustelu on työlästä ja pahaa mieltäkin tuottavaa mutta sillä saadaan aikaan hyviä ideoita ja tulosta. Suunnitelmien hyväksyttävyys ja legitimiteetti olisi parempi, jos keskusteluyhteys kaupungin ja asukkaiden välillä olisi parempaa” tiivistää Käpylän pj Kai Ovaskainen.
Olen osallistunut joihinkin toimialojen järjestökentälle kohdentamiin tilaisuuksiin. Näiden tilaisuuksien järjestäminen on erittäin tärkeätä. Niiden toteutustapa kuitenkin hieman mietityttää. Muutaman tunnin tilaisuus, vauhdilla tykitettyä kalvojumppaa ilman mahdollisuutta keskusteluun sekä tilaisuuden päätteeksi kiireellä toteutettu työpaja ei avaa kaivattua keskusteluyhteyttä parhaalla mahdollisella tavalla. Keskustelujen teemoittaminen ja tilaisuuksien vieminen paikallisesti lähemmäksi ihmisiä vaatii toki resursseja, mutta tuottaisi varmasti myös toisenlaista tulosta. Virkakoneistoa ja toimialoja saatetaan tarvita asioiden tehokasta hoitoa varten. Näiden rakenteiden ei kuitenkaan pitäisi ainakaan pelkästään määritellä yhteydenpidon rajapintaa kansalaisyhteiskuntaan. Toimialoista riippumattomana yhteyskanavana stadiluotsit on pääosin koettu hyvin toimivaksi malliksi. Sellaisenaan se on todelliseen tarpeeseen ja mahdollisuuksiin suhteutettuna kuitenkin toivottoman alimitoitettu.
Lopuksi yksityiskohta eräästä hiljan toteutetusta kaupungin tilaisuudesta. Pohdiskelimme tilaisuuden jo päätyttyä vielä pienellä porukalla, miksi kaupungin asiantuntijoiden saaminen paikallisiin tilaisuuksiin on ajoittain koettu niin vaikeaksi. Keskusteluun osallistunut kaupungin virkahenkilö nyökkäili ja lopulta kysyi, olemmeko miettineet, etteivät kaikki välttämättä halua osallistua näihin tilaisuuksiin niissä saadun huonon kohtelun takia. Syytä lienee niin sysissä kuin sepissäkin, mutta tämä näkökulma on varmasti hyvä pitää mielessä.
Teksti: Pekka Rintala
Tämän ja edellisen lehden koosteiden taustaksi käytiin keskusteluja seuraavien yhdistysten edustajien kanssa: Konala-Seura ry, Kruununhaan asukasyhdistys ry – Kronohagens invånarförening rf, Käpylä-Seura ry, Lauttasaari-Seura ry, Malmi-Seura ry, Pihlajisto-Viikinmäki asukasyhdistys PNV ry, Postipuiston asukasyhdistys ry, Puotila seura ry ja Töölön kaupunginosat – Töölö ry.
