Vantaanjoen varrella vuonna 1742 käydyn Pikku Vihaan liittyneen taistelun muistolaatta Tuomarinkylän kartanolla on nyt virallisesti julkistettu. Tilaisuus pidettiin 30.8. ja paikalla oli kutsuvieraita ja vieraita satakunta.
Tuomarinkylän kartanon mailla Ruotsi-Suomen ja Venäjän sotajoukkojen välillä käytyä taistelua on luonnehdittu ”unohdetuksi sodaksi”. Syynä lienee, että Ruotsi-Suomen joukon perääntyivät nopeasti ja useimmat uhrit 100 hengestä syntyivät, kun Ruotsi-Suomen joukot törmäilivät toisiinsa silloisella kartanon suoalueella ja suohon upposi törmäyksessä joukko ratsuväkeä. Venäläisten menetykset jäivät muutamaan mieheen.
Kahakan seurauksena venäläiset miehittivät Helsingin, mutta kaupunkia ei tuhottu ja joukot vetäytyvät kaupungista ns. Turun rauhassa vajaa vuosi myöhemmin. Surkean Hattujen sodan seurauksena Ruotsi teloitti Tukholmassa joukkojensa ylipäällikön kreivi Charles von Lewenhauptin.
Muistolaattahankkeen puuhamies emeritus professori Hannu Salovaara – toinen puuhamies Pakila-aktiivi Urpo Oksanen – avasi laatan paljastustilaisuuden. Salovaaran mukaan Tuomarinkylän kartanon taistelusta on kirjallista tietoa vain Ruotsi-Suomen joukkojen henkikaartin papin Tiburtz Tiburtiuksen ja venäjän joukkojen saksalaisen lääkärin Johan Lerchen muistiinpanoista. Salovaara kirjoitti muistiinpanojen perusteella kirjan itse taistelusta.
Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss kiitteli hankkeen aikaansaajia siitä, että asialla ovat olleet helsinkiläiset itse aktiivisina oman historiansa ja kulttuuriperinnön tunnistamisessa ja muistiin merkitsemisessä.
Helsingissä vireillä historiahankkeita
Sarantola-Wissin mukaan kaupungin aloitteesta on vireillä nyt useita historian muistamiseen liittyviä hankkeita. Käpylän Olympiakylään on valmistunut opastesarja. Vireillä on Malmin historiataulut, Sikalanmäen ja Tapulikaupungin opasteet ja Vartiosaaressa on vireillä taulujen suunnittelutyö.
”Opastetaulu, jonka nyt paljastamme, täydentää kokemusta kertomalla yksityiskohdista, joita emme intuitiivisesti tunnista. 1700-luku alkaa olla monille kaukana, vaikka se juuri meille täällä oleville on hyvinkin elävä kiinnostuksen kohde”, hän sanoi puheessaan.
Tilaisuudessa puhui muistolaatan tekstiä laatinut ja Hattujen sodasta kirjan kirjoittanut historioitsija Teemu Keskisarja. Kirkkoherra Heikki Järvinen luki karoliinien henkikaartin papin Tiburtz Tiburtiuksen sotajoukolle aikanaan pitämän aamurukouksen, jota vierasjoukko kuunteli hartaana. Sodan arki ei ole muuttunut miksikään vajaassa 300 vuodessa.
Uudenmaan karoliinit asuineen, aseineen ja äkseerauksineen toivat väriä tapahtumaan. Musiikki, yhteislaulu ja lopuksi kutsuvierastilaisuus, jossa pöydän antimissa oli myös 1742 sotilas- ja päällystöruokaa, päättivät tilaisuuden. Pakila-Seura on tukenut muistolaattaprojektia.
Teksti ja kuva: Esko Lukkari
